Internet http://vapaavuoro.uusisuomi.fi/taxonomy/term/135313/all Sun, 16 Sep 2018 17:43:40 +0300 fi Tutkimusidea: Internet, some ja ikäryhmät! http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/261070-tutkimusidea-internet-some-ja-ikaryhmat <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p><strong>Sosiaalisen median vaikutusten tutkintaan pitäisi saada enemmän avoimuutta ja laadukkaampia tutkimuksia yhteiskuntamme edun vuoksi.</strong><br /><br />Esitän, että journalistit ja yhteiskuntatieteilijät miettisivät oikeasti purevia sosiaalisen median käyttötottumusta kartoittavaa kysymyssarjaa haastatteluja varten. Oleellista olisi löytää kunkin ikäluokan tyypillinen sosiaalisen median käyttäjä ja tarkastella myös hänen mahdollisia tavoitteitaan sosiaaliseen mediaan käyttöön liittyen. Haluaako erityisesti jokin ikäluokka esimerkiksi informatiivisia julkaisuja tai kenties osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun vai pitää vain hauskaa kavereiden kanssa?<br /><br />Ikäluokat voisi olla tutkimuksessa seuraavat:<br /><br />10-vuotiaat<br /><br />20-vuotiaat<br /><br />30-vuotiaat<br /><br />40-vuotiaat<br /><br />50-vuotiaat<br /><br />60-vuotiaat<br /><br />70-vuotiaat<br /><br />yli 80-vuotiaat<br /><br />Yllä kuvaamani haastattelututkimus antaisi todella merkittävää yhteiskunnallista tietoa kansalaisten ajankäytöstä ja tavoitteista sosiaalisen median käyttäjinä. Tärkeää olisi, että tästä koostettaisiin avoin yhteenvetoraportti, josta voisi olla paljon iloa myös meille sosiaalisessa mediassa aktiivista julkaisutoimintaa harjoittaville kansalaisille.<br /><br />Internet ja sen sosiaalinen yhteydenpitomahdollisuus on jo vuosikymmeniä mahdollistanut avoimen yhteiskunnallisen keskustelun erilaisten foorumien ja nykyisin yhä enemmän Facebookin ja Suomessa marginaalisesti Twitterin välityksellä. Tosin moni on huomannut, että Facebookin ryhmäkeskustelu lienee vähentynyt huomattavasti sen huippuajoista muutaman vuoden takaa. Twitter on edelleen elitistinen keskustelupaikka sen loputtomasta paskanjauhannasta huolimatta, vaikka kokemukseni mukaan chat-keskustelu on Twitterissä vähentynyt.<br /><br />Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää, että edes internetin välityksellä kaikki äänet tulevat kuuluviin monenlaisista yhteiskunnallisista olosuhteista avoimesti vailla häpeää saati pelkotiloja kiusaamisen kohteeksi joutumisesta. Meidän kaikkien some-julkaisijoiden on syytä pyrkiä antamaan myös muille tilaa yhteiskunnallisessa keskustelussa kuunnellen ja myös reagoiden enemmän meille osoitettuihin julkisiin kommentteihin.<br /><br />Huolestuttavaa jos me vuosikausia somessa kansalaiskeskustelua käyneet kansalaiset viemme tilan pois hiljaisilta ääniltä oman erinomaisuutemme sokaisemana, kun oikeasti meidän pitäisi rohkaista kaikkia varsinkin meistä jollakin lailla poikkeavia kansalaisia tuomaan painavan sanottavansa julki edes sosiaalisen median välityksellä. Toki asiallista ja sivistynyttä käyttäytymistä voidaan odottaa uusien kansalaiskeskustelijoiden käyttävän, vaikka minunkin on some-veteraanina ajoittain hyvin vaikea uskoa, että omalla tärkeällä asialla voi ratsastaa eteepäin.<br /><br />Kuulkaamme muita etenkin erilaisia kansalaisia sosiaalisessa mediassa pyrkien ymmärrykseen, eikä tuomita pelkästään mielikuvien perusteella ketään, vaikka voimme olla myös rakentavasti eri mieltä jolloin voimme erimielisyytemme hyväksyä ja jättää toistaiseksi sikseen sen kyseisen aiheen.<br /><br />Toivotetaan kaikki joukolla mukaan kansalaiskeskusteluun oman ajankäytön ja mahdollisuuksien mukaan. Toivon todellakin, että haetaan ymmärrystä tieteellisellä uskottavuudella sosiaalisen median erilaisia käyttötottumuksia kohtaan. Pyrkimys on eheämpi yhteiskunnallinen rakenne ja samalla yritetään tunnistaa mahdolliset riskitekijät avoimella tutkimuksella ja siitä tehtävällä analyysilla. Koen sosiaalisen median syväluotaavalla tutkimuksella olevan tärkeä merkitys tulevisuuden Suomen suunnittelua ajateltaessa.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Sosiaalisen median vaikutusten tutkintaan pitäisi saada enemmän avoimuutta ja laadukkaampia tutkimuksia yhteiskuntamme edun vuoksi.

Esitän, että journalistit ja yhteiskuntatieteilijät miettisivät oikeasti purevia sosiaalisen median käyttötottumusta kartoittavaa kysymyssarjaa haastatteluja varten. Oleellista olisi löytää kunkin ikäluokan tyypillinen sosiaalisen median käyttäjä ja tarkastella myös hänen mahdollisia tavoitteitaan sosiaaliseen mediaan käyttöön liittyen. Haluaako erityisesti jokin ikäluokka esimerkiksi informatiivisia julkaisuja tai kenties osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen keskusteluun vai pitää vain hauskaa kavereiden kanssa?

Ikäluokat voisi olla tutkimuksessa seuraavat:

10-vuotiaat

20-vuotiaat

30-vuotiaat

40-vuotiaat

50-vuotiaat

60-vuotiaat

70-vuotiaat

yli 80-vuotiaat

Yllä kuvaamani haastattelututkimus antaisi todella merkittävää yhteiskunnallista tietoa kansalaisten ajankäytöstä ja tavoitteista sosiaalisen median käyttäjinä. Tärkeää olisi, että tästä koostettaisiin avoin yhteenvetoraportti, josta voisi olla paljon iloa myös meille sosiaalisessa mediassa aktiivista julkaisutoimintaa harjoittaville kansalaisille.

Internet ja sen sosiaalinen yhteydenpitomahdollisuus on jo vuosikymmeniä mahdollistanut avoimen yhteiskunnallisen keskustelun erilaisten foorumien ja nykyisin yhä enemmän Facebookin ja Suomessa marginaalisesti Twitterin välityksellä. Tosin moni on huomannut, että Facebookin ryhmäkeskustelu lienee vähentynyt huomattavasti sen huippuajoista muutaman vuoden takaa. Twitter on edelleen elitistinen keskustelupaikka sen loputtomasta paskanjauhannasta huolimatta, vaikka kokemukseni mukaan chat-keskustelu on Twitterissä vähentynyt.

Yhteiskunnallisesti olisi tärkeää, että edes internetin välityksellä kaikki äänet tulevat kuuluviin monenlaisista yhteiskunnallisista olosuhteista avoimesti vailla häpeää saati pelkotiloja kiusaamisen kohteeksi joutumisesta. Meidän kaikkien some-julkaisijoiden on syytä pyrkiä antamaan myös muille tilaa yhteiskunnallisessa keskustelussa kuunnellen ja myös reagoiden enemmän meille osoitettuihin julkisiin kommentteihin.

Huolestuttavaa jos me vuosikausia somessa kansalaiskeskustelua käyneet kansalaiset viemme tilan pois hiljaisilta ääniltä oman erinomaisuutemme sokaisemana, kun oikeasti meidän pitäisi rohkaista kaikkia varsinkin meistä jollakin lailla poikkeavia kansalaisia tuomaan painavan sanottavansa julki edes sosiaalisen median välityksellä. Toki asiallista ja sivistynyttä käyttäytymistä voidaan odottaa uusien kansalaiskeskustelijoiden käyttävän, vaikka minunkin on some-veteraanina ajoittain hyvin vaikea uskoa, että omalla tärkeällä asialla voi ratsastaa eteepäin.

Kuulkaamme muita etenkin erilaisia kansalaisia sosiaalisessa mediassa pyrkien ymmärrykseen, eikä tuomita pelkästään mielikuvien perusteella ketään, vaikka voimme olla myös rakentavasti eri mieltä jolloin voimme erimielisyytemme hyväksyä ja jättää toistaiseksi sikseen sen kyseisen aiheen.

Toivotetaan kaikki joukolla mukaan kansalaiskeskusteluun oman ajankäytön ja mahdollisuuksien mukaan. Toivon todellakin, että haetaan ymmärrystä tieteellisellä uskottavuudella sosiaalisen median erilaisia käyttötottumuksia kohtaan. Pyrkimys on eheämpi yhteiskunnallinen rakenne ja samalla yritetään tunnistaa mahdolliset riskitekijät avoimella tutkimuksella ja siitä tehtävällä analyysilla. Koen sosiaalisen median syväluotaavalla tutkimuksella olevan tärkeä merkitys tulevisuuden Suomen suunnittelua ajateltaessa.

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/261070-tutkimusidea-internet-some-ja-ikaryhmat#comments Vapaa-aika Avoin yhteiskunta Internet Sosiaalinen media Sun, 16 Sep 2018 14:43:40 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/261070-tutkimusidea-internet-some-ja-ikaryhmat
Internetistä sairastuneet 2 http://joonasmiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/257981-internetista-sairastuneet-2 <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p><strong>Internetistä sairastuneet 2</strong><br /><br />&nbsp;</p><p>Yksi painallus ja edessäni on satoja kuvia. Lähes tulkoon kaikissa kuvissa on juhlia, bodattuja lihaksia, autoja, sisutettuja taloja, matkoja ja ihmeellisiä suorituksia. Ihmiset haluavat näyttää sen, kuinka hyvin ovat onnistuneet elämässä, sillä ilmeisen moni pitää näitä elämässä onnistumisen mittana. Ovathan ne usein kovan työn tuloksia. Meissä on luonnollisesti halu näyttää osaamisemme ja pärjäämisemme.<br /><br />Kaikki haluavat olla poikkeuksellisia. Tosin jos kaikki olisivat sitä, kukaan ei enää olisi poikkeuksellinen. Tästä on syntynyt kova kilpailu. On kollektiivinen ajatus siitä, että tavanomainen elämä, tavallinen arki, tavalliset ihmissuhteet, saavutukset, työ, eivät ole enää hyväksyttäviä tiloja.<br /><br />Kuvia ja päivityksiä katsellessa vaikutaa siltä, että jokainen on onnensa kukkuloilla viettäessään aikaa harrastuksisaan, kotonaan, matkoillaan tai töissään. &nbsp;Syntyy halu päästä samoihin päämääriin, ja fyysisiin, jopa henkisiin mittoihin. Halu on liikkeelle paneva voima. Samalla se kuitenkin luo tunteen riittämättömyydestä. Tunnistatko tämän? Näit jonkun päivittävän onnensa sosiaaliseen mediaan, samalla huomaat tulevasi onnettomammaksi itse, koska juuri sillä hetkellä et satu hymyilemään ja iloitsemaan elämän suuressa juhlakulkueessa. Näin &quot;onnellisuuden&quot; tavoittelusta syntyy onnettomuutta.<br /><br />Internetin aikakaudella on käynyt kuitenkin niin, että ikäviä asioita, epämiellyttäviä tunteita ei näytetä itsessään. Niitä ei silloin ole olemassa. Niistä tehdään korkeintaan välinearvo jollekin muulle. Toisten auttamiselle, huomiolle tai oman ideologiansa myymiselle. Vai oletko nähnyt kuvan jossa joku aidosti murjottaa, eikä hänellä ole muuta kerrottavaa? Tai kuvan niistä kolmesta neljäsosasta, jotka eivät saaneet työpaikkaa? Kun ihmisten auvoista onnea ja elämän menestystarinaa katsoaessa syntyy alituinen riittämättömyyden tunne, herää kysymys: mistä oikeastaan tunnemme aidosti riittämättömyyttä? Miksi ihminen joka hengittää ja elää on niin riittämätön, että siitä syyttää jopa itseään, riittämättömyydestä. Näin kuilu syvenee. Riittämättömyys on tunne siinä missä muutkin. Tunteet tulevat ja menevät. Nyt riittämättömyydestä on tullut kuitenkin kansojen sairaus. Se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme ja saa aikaan ahdistusta ja alakuloa, jos ei kauhalla kaadettuna niin pienin arkea himmentävin ottein.<br /><br />Miten tämä kaikki liittyy internettiin ja riittämättömyyden tunteeseen, josta on tullut kansan yleinen kiusaus? Seuraa mukana. Tiedätkö mitä aivoillesi tapahtuu joka päivä, kun otat kännykän käteesi? Kuvittele, että näkisit puolen tunnin välein (oikeastaan joka kerta kun katsot puhelimella sosisaalista mediaa) suurenmoisen urheilusuorituksen tai vierailisit joka toinen tunti asuntomessuilla tai että joku kurvaa eteesi urheiluautolla joka aamu herättyäsi ja leuhkii vielä sillä, ja että kaikkialla ihmiset näyttäisivät olevan tunnin välein todistettuina ylpeän tyytyväisiä itseensä. Saahan se haluamaan, ja tuntemaan riittämättömyyttä tai tyytymättömyyttä. Hyvällä tahdolla iloitset muiden onnesta, mutta inhimillisenä ihmisenä saatat uupua. Internet tarjoaa näkymiä näihin ihmeellisen vaikuttaviin asioihin joka alituinen hetki, eivätkä aivosi osaa erottaa todellisuutta mielikuvasta.<br /><br />Ehkä nyt saatat alkaa ymmärtämään mitä itseasiassa teet aivoillesi ja mitä ne tekevät sinulle. Mutta emme ole pelkästään selaajia, vain myös itse päivitysten luojia. Kun teemme päivityksen jostakin onnistumisesta, hetkestä, suorituksesta ja saamme siitä tykkäyksiä, saamme ikään kuin vahvistuksen sille, ettemme ole niin riittämättömiä. Kun näet ihmisen hymyilevän Porchen vieressä aivosi tulkitsevat tilanteen helposti niin, että sinulla on asiat huonosti koska et omista Porchea, vaikka vielä hetki sitten kaikki oli ihan hyvin ja olit tyytyväinen elämääsi. Kun ihmiset näkevät sinut vastaavassa tilanteessa, hekin kokevat tilanteen helposti niin. Syntyy riittämättömyyttä sairastava internetkansa. Kenenkään ei tarvitsisi kokea riittämättömyyttä tavalla, jolla sitä koemme. Emmekä kuitenkaan näe menestystä uhkuvissa kuvissa tuhansien tuntien työtä, ainoastaan palkinnon. Moni kenties käärii hihat ja alkaa toimeen, moni soimaa itseään huonoista elämän valinnoista tai tilanteesta.<br /><br />Elämme kahdessa todellisuudessa, siinä jossa kaikki on äärimmäisen hyvin, sekä siinä, jossa masennuksen ennustetaan olevan yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus 2020 &ndash;luvulla. Vaikka et olisi masentunut, päivät eivät välttämättä silti ole fitness &ndash;lavoilla keikuttelua ja vaikka olisivatkin, kuinka kestävän onnen ne toisivat elämääsi. Sitäpaitsi kestävä onni on myytti, edes sisäinen rauha ei ole pysyvää (sen katkaisee vähintäänkin nälän tunne). Sosiaalisen median aikakaudella on alkanut käymään niin, että ihmiset elävät elämäänsä ajatustasolla, eivätkä koe sitä enää tunnetasolla. On ikään kuin kaksi elämää, se joka näytetään muille ja se joka koetaan (jos koetaan) itse. Elämästä tulee helposti keinotekoista, ja sitä pitävät yllä tekohengityksellään kymmenet, sadat, tuhannet tykkääjät. Elätetään mielikuvaa, joka elättää ihmistä itseään. Voi olla niin, että useat tykkäykset elättävät usein todennäköisesti jokseenkin sisäisesti onnettomia ihmisiä. Tästä syntyy kierre, jolloin onnettomat ihmiset saavat jokseenkin onnelliset ihmiset tulemaan onnettomiksi, koska onnelliset haluavat olla kuin jokseenkin onnettomat, jotka näyttävät kuvissaan onnellisilta.<br /><br />Mitä sitten tehdä? Vastaus on nimenomaan se, ettei mitään pidä tehdä. Sinun ei pidä olla enempää, sinun ei tarvitse olla enempää, jos et niin aidosti itse halua, siis tahdo. Sinä riität, vaikka et omasta mielestäsi riitä. Huomaathan joka kerta internetin kuvatulvaa selatessasi tunteen ja ajatuksen: <em>Minunkin pitäisi tehdä tai olla niin kuin... </em>Tunnista siis kuvia katsellessasi sisällä heräävä riittämättömyyden tunne, havaitse se kehossasi, nimeä se ja tunnista siihen liittyvät ajatukset: <em>Miksi en ole kuin he, miksi minulla ei ole sinnikkyyttä, rohkeutta, miksi en käy salilla riittävästi, miksi en tee kaikkea, jotta saavuttaisin saman kuin he, miksi minulla ei ole rahaa, ystäviä, kumppania, miten he jaksavat nähdä vaivaa ja minä en</em>. Siksi koska todennäköisesti pohjimmiltasi rakastat elämääsi omasi kaltaisena. Olet vain eksynyt sydämesi luota. Ei sinun tarvitse, koska muiden tarvitsee.<br />&nbsp; Näin tulet hiljalleen tietoiseksi sinua ohjaavista haluista ja tunteista. Kun tulet tietoiseksi alat saada vapautta valita oman reaktiosi reaktion. Lopulta huomaat, että elämässäsi on aidosti hyvin vähän riittämättömyyttä, jos ollenkaan. Edes tyytymättömyys ei enää vaivaa sinua alituisesti. Alat vapautua internetin luomasta kahleesta ja keskittyä siihen mikä elämässäsi on tärkeää, ja mitä sinä <em>itse haluat.</em> Ei mitä muut haluavat sinun haluavan.<br /><br />Sinulla on lopulta vastuu internetin käyttäjänä suhteestasi reaktioihisi. Tosin, jos et ole niistä tietoinen, kenelle vastuu sitten kuuluu? Mitä tietoisemmaksi tulet niistä, sekä tavoistasi käyttää internettiä, sitä enemmän lisäät omaa elämänhallinnan tunnetta, jolla on taas perustavanlaatuinen yhteys hyvinvointiin. Kun seuraavan kerran selaat sosisaalisen median kuvavirtaa tai päivityksiä, sinulla on nyt mahdollisuus nähdä kaiken lävitse. Suurin osa haluaa jakaa hetkensä sosiaalisen yhteyden vuoksi. Siksi sosiaalinen media on syntynyt. Jokainen kaipaa olla tykätty, ja on kiva jos tykätään. Eikä kaikkien hymyilevien kuvien takana ole onneton ihminen. Mutta on hyvä kuitenkin muistaa: et näe heitä, jotka eivät laita päivästään kuvaansa. Hekin ovat yhä olemassa. Millainen sosiaalinen media olisi, jos asiat kääntyisivät päälaelleen. Kuvavirtaan tulisikin kuvia ja tarinoilta heiltä, jotka kokevat kärsimystä, pelkoa, ahdistuneisuutta, kiukkua, hätää, inhoa, tuskaisuutta. Näkisit silloin elämän kurjan puolen. Tuntisit riittämättömyyttä, kun et voi auttaa. Tällä hetkelle näemme kuitenkin enimmäkseen vain elämän kiillotetun pinnan. Se on ymmärrettävää, tahtovathan ihmiset näyttää autonsakin myynti-ilmoituksessaan vahattuna ja hymyillä hääkuvassa. Lehtien uutisista saamme lukea toisaalta kurjaakin puolta. On kuitenkin niin, että tyytymättömyyttä ja riittämättömyyttä sairastavassa maailmassa parannuslääke ei ole oman tason nostaminen vaan sen laskeminen. Tämä tarkoittaa niiden olosuhteiden hyväksymistä, jotka elämässä ovat, niiden tunteiden hyväksymistä jotka elämässä ovat, sen ihmisen hyväksymistä, joka sinä saatat olla ja joka sinä voit olla. Aito onnellisuus syntyy sisältäpäin. Silloin kun sinulla ei ole mitään, sinulla saattaa itseasiassa olla kaikki. Mutta muista, onnellisuus on vain sisäisen elämän hetkittäinen tunne- ja mielentila siitä, että olet tehnyt oikeita asioita kohdataksesi <em>sinua,</em> joka on alati muuttuva. Ikuisen onnen metsästäminen luo elämän mittaisen onnettomuuden. Onni tulee, kun hyväksyt onnettomuuden. Eikä mikään onni ole ikuinen, vaikka siltä näyttääkin. Saako nyt päivittää jotain internetiin kysyt? Kyllä saa. Ehkä olennaista on muistaa, että internet tarjoaa kyllä hetken tyydystä, muttei sisäistä rauhaa.<br /><br />Tämän luettuasi aukaise silmät oikein kunnolla ja katso sitten pihalle. Mitä näet? Vertaa sitten näkymää internetin kuvavirtaan ja päivityksiin. Kohtaavatko ne? Aivoillesi molemmat ovat todellisuutta. Kummassa maailmassa sinä elät ja olet riittävä?<br />&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Internetistä sairastuneet 2

 

Yksi painallus ja edessäni on satoja kuvia. Lähes tulkoon kaikissa kuvissa on juhlia, bodattuja lihaksia, autoja, sisutettuja taloja, matkoja ja ihmeellisiä suorituksia. Ihmiset haluavat näyttää sen, kuinka hyvin ovat onnistuneet elämässä, sillä ilmeisen moni pitää näitä elämässä onnistumisen mittana. Ovathan ne usein kovan työn tuloksia. Meissä on luonnollisesti halu näyttää osaamisemme ja pärjäämisemme.

Kaikki haluavat olla poikkeuksellisia. Tosin jos kaikki olisivat sitä, kukaan ei enää olisi poikkeuksellinen. Tästä on syntynyt kova kilpailu. On kollektiivinen ajatus siitä, että tavanomainen elämä, tavallinen arki, tavalliset ihmissuhteet, saavutukset, työ, eivät ole enää hyväksyttäviä tiloja.

Kuvia ja päivityksiä katsellessa vaikutaa siltä, että jokainen on onnensa kukkuloilla viettäessään aikaa harrastuksisaan, kotonaan, matkoillaan tai töissään.  Syntyy halu päästä samoihin päämääriin, ja fyysisiin, jopa henkisiin mittoihin. Halu on liikkeelle paneva voima. Samalla se kuitenkin luo tunteen riittämättömyydestä. Tunnistatko tämän? Näit jonkun päivittävän onnensa sosiaaliseen mediaan, samalla huomaat tulevasi onnettomammaksi itse, koska juuri sillä hetkellä et satu hymyilemään ja iloitsemaan elämän suuressa juhlakulkueessa. Näin "onnellisuuden" tavoittelusta syntyy onnettomuutta.

Internetin aikakaudella on käynyt kuitenkin niin, että ikäviä asioita, epämiellyttäviä tunteita ei näytetä itsessään. Niitä ei silloin ole olemassa. Niistä tehdään korkeintaan välinearvo jollekin muulle. Toisten auttamiselle, huomiolle tai oman ideologiansa myymiselle. Vai oletko nähnyt kuvan jossa joku aidosti murjottaa, eikä hänellä ole muuta kerrottavaa? Tai kuvan niistä kolmesta neljäsosasta, jotka eivät saaneet työpaikkaa? Kun ihmisten auvoista onnea ja elämän menestystarinaa katsoaessa syntyy alituinen riittämättömyyden tunne, herää kysymys: mistä oikeastaan tunnemme aidosti riittämättömyyttä? Miksi ihminen joka hengittää ja elää on niin riittämätön, että siitä syyttää jopa itseään, riittämättömyydestä. Näin kuilu syvenee. Riittämättömyys on tunne siinä missä muutkin. Tunteet tulevat ja menevät. Nyt riittämättömyydestä on tullut kuitenkin kansojen sairaus. Se vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme ja saa aikaan ahdistusta ja alakuloa, jos ei kauhalla kaadettuna niin pienin arkea himmentävin ottein.

Miten tämä kaikki liittyy internettiin ja riittämättömyyden tunteeseen, josta on tullut kansan yleinen kiusaus? Seuraa mukana. Tiedätkö mitä aivoillesi tapahtuu joka päivä, kun otat kännykän käteesi? Kuvittele, että näkisit puolen tunnin välein (oikeastaan joka kerta kun katsot puhelimella sosisaalista mediaa) suurenmoisen urheilusuorituksen tai vierailisit joka toinen tunti asuntomessuilla tai että joku kurvaa eteesi urheiluautolla joka aamu herättyäsi ja leuhkii vielä sillä, ja että kaikkialla ihmiset näyttäisivät olevan tunnin välein todistettuina ylpeän tyytyväisiä itseensä. Saahan se haluamaan, ja tuntemaan riittämättömyyttä tai tyytymättömyyttä. Hyvällä tahdolla iloitset muiden onnesta, mutta inhimillisenä ihmisenä saatat uupua. Internet tarjoaa näkymiä näihin ihmeellisen vaikuttaviin asioihin joka alituinen hetki, eivätkä aivosi osaa erottaa todellisuutta mielikuvasta.

Ehkä nyt saatat alkaa ymmärtämään mitä itseasiassa teet aivoillesi ja mitä ne tekevät sinulle. Mutta emme ole pelkästään selaajia, vain myös itse päivitysten luojia. Kun teemme päivityksen jostakin onnistumisesta, hetkestä, suorituksesta ja saamme siitä tykkäyksiä, saamme ikään kuin vahvistuksen sille, ettemme ole niin riittämättömiä. Kun näet ihmisen hymyilevän Porchen vieressä aivosi tulkitsevat tilanteen helposti niin, että sinulla on asiat huonosti koska et omista Porchea, vaikka vielä hetki sitten kaikki oli ihan hyvin ja olit tyytyväinen elämääsi. Kun ihmiset näkevät sinut vastaavassa tilanteessa, hekin kokevat tilanteen helposti niin. Syntyy riittämättömyyttä sairastava internetkansa. Kenenkään ei tarvitsisi kokea riittämättömyyttä tavalla, jolla sitä koemme. Emmekä kuitenkaan näe menestystä uhkuvissa kuvissa tuhansien tuntien työtä, ainoastaan palkinnon. Moni kenties käärii hihat ja alkaa toimeen, moni soimaa itseään huonoista elämän valinnoista tai tilanteesta.

Elämme kahdessa todellisuudessa, siinä jossa kaikki on äärimmäisen hyvin, sekä siinä, jossa masennuksen ennustetaan olevan yleisin työkyvyttömyyttä aiheuttava sairaus 2020 –luvulla. Vaikka et olisi masentunut, päivät eivät välttämättä silti ole fitness –lavoilla keikuttelua ja vaikka olisivatkin, kuinka kestävän onnen ne toisivat elämääsi. Sitäpaitsi kestävä onni on myytti, edes sisäinen rauha ei ole pysyvää (sen katkaisee vähintäänkin nälän tunne). Sosiaalisen median aikakaudella on alkanut käymään niin, että ihmiset elävät elämäänsä ajatustasolla, eivätkä koe sitä enää tunnetasolla. On ikään kuin kaksi elämää, se joka näytetään muille ja se joka koetaan (jos koetaan) itse. Elämästä tulee helposti keinotekoista, ja sitä pitävät yllä tekohengityksellään kymmenet, sadat, tuhannet tykkääjät. Elätetään mielikuvaa, joka elättää ihmistä itseään. Voi olla niin, että useat tykkäykset elättävät usein todennäköisesti jokseenkin sisäisesti onnettomia ihmisiä. Tästä syntyy kierre, jolloin onnettomat ihmiset saavat jokseenkin onnelliset ihmiset tulemaan onnettomiksi, koska onnelliset haluavat olla kuin jokseenkin onnettomat, jotka näyttävät kuvissaan onnellisilta.

Mitä sitten tehdä? Vastaus on nimenomaan se, ettei mitään pidä tehdä. Sinun ei pidä olla enempää, sinun ei tarvitse olla enempää, jos et niin aidosti itse halua, siis tahdo. Sinä riität, vaikka et omasta mielestäsi riitä. Huomaathan joka kerta internetin kuvatulvaa selatessasi tunteen ja ajatuksen: Minunkin pitäisi tehdä tai olla niin kuin... Tunnista siis kuvia katsellessasi sisällä heräävä riittämättömyyden tunne, havaitse se kehossasi, nimeä se ja tunnista siihen liittyvät ajatukset: Miksi en ole kuin he, miksi minulla ei ole sinnikkyyttä, rohkeutta, miksi en käy salilla riittävästi, miksi en tee kaikkea, jotta saavuttaisin saman kuin he, miksi minulla ei ole rahaa, ystäviä, kumppania, miten he jaksavat nähdä vaivaa ja minä en. Siksi koska todennäköisesti pohjimmiltasi rakastat elämääsi omasi kaltaisena. Olet vain eksynyt sydämesi luota. Ei sinun tarvitse, koska muiden tarvitsee.
  Näin tulet hiljalleen tietoiseksi sinua ohjaavista haluista ja tunteista. Kun tulet tietoiseksi alat saada vapautta valita oman reaktiosi reaktion. Lopulta huomaat, että elämässäsi on aidosti hyvin vähän riittämättömyyttä, jos ollenkaan. Edes tyytymättömyys ei enää vaivaa sinua alituisesti. Alat vapautua internetin luomasta kahleesta ja keskittyä siihen mikä elämässäsi on tärkeää, ja mitä sinä itse haluat. Ei mitä muut haluavat sinun haluavan.

Sinulla on lopulta vastuu internetin käyttäjänä suhteestasi reaktioihisi. Tosin, jos et ole niistä tietoinen, kenelle vastuu sitten kuuluu? Mitä tietoisemmaksi tulet niistä, sekä tavoistasi käyttää internettiä, sitä enemmän lisäät omaa elämänhallinnan tunnetta, jolla on taas perustavanlaatuinen yhteys hyvinvointiin. Kun seuraavan kerran selaat sosisaalisen median kuvavirtaa tai päivityksiä, sinulla on nyt mahdollisuus nähdä kaiken lävitse. Suurin osa haluaa jakaa hetkensä sosiaalisen yhteyden vuoksi. Siksi sosiaalinen media on syntynyt. Jokainen kaipaa olla tykätty, ja on kiva jos tykätään. Eikä kaikkien hymyilevien kuvien takana ole onneton ihminen. Mutta on hyvä kuitenkin muistaa: et näe heitä, jotka eivät laita päivästään kuvaansa. Hekin ovat yhä olemassa. Millainen sosiaalinen media olisi, jos asiat kääntyisivät päälaelleen. Kuvavirtaan tulisikin kuvia ja tarinoilta heiltä, jotka kokevat kärsimystä, pelkoa, ahdistuneisuutta, kiukkua, hätää, inhoa, tuskaisuutta. Näkisit silloin elämän kurjan puolen. Tuntisit riittämättömyyttä, kun et voi auttaa. Tällä hetkelle näemme kuitenkin enimmäkseen vain elämän kiillotetun pinnan. Se on ymmärrettävää, tahtovathan ihmiset näyttää autonsakin myynti-ilmoituksessaan vahattuna ja hymyillä hääkuvassa. Lehtien uutisista saamme lukea toisaalta kurjaakin puolta. On kuitenkin niin, että tyytymättömyyttä ja riittämättömyyttä sairastavassa maailmassa parannuslääke ei ole oman tason nostaminen vaan sen laskeminen. Tämä tarkoittaa niiden olosuhteiden hyväksymistä, jotka elämässä ovat, niiden tunteiden hyväksymistä jotka elämässä ovat, sen ihmisen hyväksymistä, joka sinä saatat olla ja joka sinä voit olla. Aito onnellisuus syntyy sisältäpäin. Silloin kun sinulla ei ole mitään, sinulla saattaa itseasiassa olla kaikki. Mutta muista, onnellisuus on vain sisäisen elämän hetkittäinen tunne- ja mielentila siitä, että olet tehnyt oikeita asioita kohdataksesi sinua, joka on alati muuttuva. Ikuisen onnen metsästäminen luo elämän mittaisen onnettomuuden. Onni tulee, kun hyväksyt onnettomuuden. Eikä mikään onni ole ikuinen, vaikka siltä näyttääkin. Saako nyt päivittää jotain internetiin kysyt? Kyllä saa. Ehkä olennaista on muistaa, että internet tarjoaa kyllä hetken tyydystä, muttei sisäistä rauhaa.

Tämän luettuasi aukaise silmät oikein kunnolla ja katso sitten pihalle. Mitä näet? Vertaa sitten näkymää internetin kuvavirtaan ja päivityksiin. Kohtaavatko ne? Aivoillesi molemmat ovat todellisuutta. Kummassa maailmassa sinä elät ja olet riittävä?
 

]]>
4 http://joonasmiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/257981-internetista-sairastuneet-2#comments Kulttuuri Internet Media Riittämättömyys Sosiaalinen media Sun, 08 Jul 2018 07:46:21 +0000 Joonas Miettinen http://joonasmiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/257981-internetista-sairastuneet-2
Internetistä sairastuneet http://joonasmiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/239544-internetista-sairastuneet <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p><br />Kaikki alkoi epämääräisillä oireilla. Aluksi huomasin, että ajatukseni alkoivat suuntautua toistuvasti tästä hetkestä toisaalle. Oli vaikea olla aidosti läsnä. Myös Ilo oli vaihtunut hetken tyydytykseen. Aloin tuntea kroonista riittämättömyyttä ja huonommuuden tunnetta. Niinpä minun oli ponnisteltava.<br />&nbsp;</p><p>Otin kännykän käteen. Ajattelin, että otan kuvan tilanteesta, jossa istun yksin nurmella ja otan aurinkoa. Hymyilin kameraan ja kaikki näytti siltä, miltä halusinkin tilanteen näyttävän. Lähetin kuvan internetin suosittuihin palveluihin. Odotin tykkäyksiä.<br /><br />Halusin, että muut todistavat hetkeni ja olemassaoloni todeksi.<br /><br />Sain muutaman tykkäyksen. Huokasin. Olen siis hengissä. Pian niitä alkoi tulla lisää. Ajattelin, tämäpä mukavaa. Hieno hetki, josta muutkin tykkäävät. &nbsp;Kelpaan ihmisenä.<br /><br />Oireeni helpottivat hetkeksi. Tunsin kuitenkin epämääräistä tyhjyyttä. Kaikki mitä tässä hetkessä oli aistittavissa ja koettavissa, oli vain välinearvo jonkun muun palvelemiseksi.<br /><br />Halusin kuitenkin tarjota ikkunan elämääni.<br /><br />On luonnollista, että haluamme ikuistaa havaintomme ja kokemuksemme. On vieläpä luonnollisempaa, että haluamme jakaa havaintomme ja kokemuksemme toisten kanssa. Jo muinoin luolamiehet jättivät viestejä kiviseinämiin.<br /><br />Onneksi, muuten emme tietäisi heistä juurikaan mitään.<br /><br />Juuri tämä sama pelko alkoi kuitenkin ilmetä oireideni joukossa.<br /><br />Entä jos muut eivät tietäisikään minusta mitään. Mikä pahempaa, he ajattelisivat itse miten minulla menee, ilman että voisin väittää kuvillani ja teksteilläni toisin. Aloin pelätä niitä hetkiä, joista en saisi suotuisaa julkaisua tai kuvaa internettiin. Ne hetket olisivat arvottomia, täysin turhia, tyhjiä kohtia elämässä. En kertakaikkisesti olisi olemassa.<br /><br />Ajattelin, että elämäni olisi juuri niin hyvä, kuin muut ajattelevat sen olevan.<br /><br />Kohta huomasin, että tunsin olevani kaikista teoistani, tekemisistäni ja onnistumisistani velkaa. Jos en maksaisi velkaa, oireet pahenisivat. Jokaisella retkellä ja hetkellä miettisin sitä, missä olisi onnistunut kuvan paikka.<br /><br />Kaikki tekeminen tähtäsi siihen, että loisin mielikuvan elämästä, johon itsekin alkaisin uskoa. Riippumatta siitä miltä minusta oikeasti tuntui.<br /><br />Kesä siinsi edessä. Tunsin, että minun oli tehtävä yhä enemmän onnistuneita reissuja, koettava huikaisevia hetkiä ja nautittava olostani mitä erilaisilla tavoilla. Vain todistaakseni itselleni ja muille, että elämäni on elämisen arvoista. Sen kertoisi julkaisujen määrä.<br /><br />Pian huomasin, että olin siirtänyt elämäni ulkoisille palvelemille, jonne minun on todistettava joka hetki läsnäoloni. Ikään kuin ilmoittautuisin joukkueen vahvuuslaskentaan, eläväksi päivittäin. Jos en näin tekisi, häpeäisin osattomuuttani elämän suuren juhlakulkueeseen, jossa kaikilla vaikuttaa menevän niin hyvin.<br /><br />Koska nykyisin kaikki on tuhansin verroin nopeampaa ja tehokkaampaa, myös vaikutus, jolla kuvat ja tekstit muokkaavat mieltämme, on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin.<br /><br />Internetin vaarallisuus piilee siinä, että suurin osa julkaisuista on hetkistä, joissa ihminen on jollakin tavalla onnistunut. Yksikään niistä ei kuitenkaan kerro sitä, miltä hänestä oikeasti tuntuu. Olisi lisäksi vaikea kuvitella sosiaalista mediaa, joissa ihminen julkaisisi pettymyksen, epäonnistumisen hetken: En päässyt yliopistoon, joku kertoisi. (niin kuin n. 80 prosenttia muistakin hakijoista todellisuudessa).<br /><br />Maailmasta on hetkessä tullut paikka, jossa ei ole surua, vihaa, kateutta, epäonnea, tuskaa, menetyksiä tai vaikeuksia. Tämän puolen näemme kyllä uutisissa, jonka ylitse vyöryävästä massasta useimmat ovat jo turtuneet.<br /><br />Mieleen tulee ristiriita. Jos kaikilla menee sosiaalisen median kuvien ja julkaisujen mukaan niin hyvin, miksi uutisissa on lähes tulkoon aina ikäviä asioita tai toilailuja.<br /><br />Joka tapauksessa syöte, jota saamme aivoillemme voi muokata mieltämme ylittämään omat todelliset havaintomme.&nbsp; Maailmasta tulee juuri sellainen, kuin sen kerrotaan olevan. Yhtäkkiä kaikilla onkin suuret lihakset, upea puoliso ja hieno auto.<br /><br />Ladattuani kuvan kuvapalveluun, aloin selata totutusti toisten lähettämiä julkaisuja. Sitä tuhansien kuvien kuvavirtaa, joka itseasiassa monissa palveluissa muotoutuu algoritmien kautta mieltymystemme mukaiseksi. Tästä seuraa se, että kuvat jotka meille näkyvät ovat niitä, jotka jo valmiiksi sopivat mieltymyksiimme. Tästä taas seuraa se, että kuva todellisesta maailmasta kapenee ja muodostuu ikään kuin kuplaksi, jossa meidän on hyvä/paha olla.<br /><br />Jos saamme enemmän syötettä internetin kuvista kuin ihmisten todellisista kasvoista ja tekemisistä, aivot eivät osaa erottaa mielikuvaa ja todellisuutta toisistaan.<br /><br />Eivätkä aivot ole ongelmamme. Vaan mieli.<br /><br />Taistellessani olemassaolostani riittämättömyyden ja tyhjyyden tunteen kanssa, aloin pohtia millaista elämäni tosiasiassa oli, ei millaista toivoin sen tai halusin sen olevan.<br /><br />Tai millaiselta se ulospäin näytti.<br /><br />Tulin lähemmäksi itseäni, arvojani, tunteitani.<br /><br />Lopulta huomasin, että samoja oireita oli myös ihmisillä, jotka eivät käyttäneet juurikaan internettiä. Oli todisteltava ystäville, naapureille, sukulaisille elämästä, johon sisältyi kummallisen vähän murhetta. Ihmiset tunsivat kuitenkin riittämättömyyttä, kateutta, koska vertailivat oman talonsa seiniä toisen taloon, tietämättä mitä sisällä tapahtuu.<br /><br />Meillä on vahva taipumus uskoa ajatuksiimme.<br /><br />Tämä yhteinen ongelma, kuvitella elämä jonkunlaiseksi, tulee ihmisten kummallisesta kyvystä. Tämän kyvyn ansioista voimme ajatella, miettiä, pohtia, unelmoida. Tajusin, että mieli, jonka ansioista olemme ottaneet eroa muihin eläinlajeihin, on itseasiassa myös meidän suurin haasteemme. Se vertailee, tavoittelee, mittaa, arvioi ja arvostelee.<br /><br />Se on kyltymätön, jolle riittävyys on kirosana.<br /><br />Enemmän, paremmin, suuremmin.<br /><br />Internet ruokkii tätä pahimmalla mahdollisella tavalla.<br /><br />Harva kykenee enää pysähtymään oman elämänsä kohdalle, nähdäkseen mikä elämässä on hyvin, vertailematta sitä mihinkään muuhun.<br /><br />Joskus pelkkä kävelykadun mainos voi saada tuntemaan riittämättömyyttä. Puhumattakaan siitä, mitä tekee internetin hehkeä kuvavirta. Internetistä riittämättömyyteen sairastuneet ihmiset ovat itseasiassa varsin tavallisen ongelman äärellä. Kyse on kahden käyttöliittymän tasapainosta. Mielen ja aistien.<br /><br />Mikä sitten lääkkeeksi?<br /><br />Kysyä ensiksi itseltään, riittääkö elämä jota elän itselleni? Arvostanko näitä hetkiä, ilman todistusta niistä? Olenko läsnä? Sitten kahden kilometrin kävely luonnossa, ilman kännykkää. Mukaan hyvä ystävä, jolle voi puhua nuotion äärellä aidosti ja rehellisesti elämänsä kipukohdista ja myötäelettävistä onnen hetkistä.<br /><br />Sillä odotuksella, että tuota hetkeä ei tarvitse todistaa muille.<br /><br />Se on itsessään arvokas.<br /><br />Niin kuin jokaisen elämäkin.<br /><br /><br />Kirjoittaja käyttää innoissaan internetin sosiaalista mediaa ja on tietoinen valinnoistaan.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>


Kaikki alkoi epämääräisillä oireilla. Aluksi huomasin, että ajatukseni alkoivat suuntautua toistuvasti tästä hetkestä toisaalle. Oli vaikea olla aidosti läsnä. Myös Ilo oli vaihtunut hetken tyydytykseen. Aloin tuntea kroonista riittämättömyyttä ja huonommuuden tunnetta. Niinpä minun oli ponnisteltava.
 

Otin kännykän käteen. Ajattelin, että otan kuvan tilanteesta, jossa istun yksin nurmella ja otan aurinkoa. Hymyilin kameraan ja kaikki näytti siltä, miltä halusinkin tilanteen näyttävän. Lähetin kuvan internetin suosittuihin palveluihin. Odotin tykkäyksiä.

Halusin, että muut todistavat hetkeni ja olemassaoloni todeksi.

Sain muutaman tykkäyksen. Huokasin. Olen siis hengissä. Pian niitä alkoi tulla lisää. Ajattelin, tämäpä mukavaa. Hieno hetki, josta muutkin tykkäävät.  Kelpaan ihmisenä.

Oireeni helpottivat hetkeksi. Tunsin kuitenkin epämääräistä tyhjyyttä. Kaikki mitä tässä hetkessä oli aistittavissa ja koettavissa, oli vain välinearvo jonkun muun palvelemiseksi.

Halusin kuitenkin tarjota ikkunan elämääni.

On luonnollista, että haluamme ikuistaa havaintomme ja kokemuksemme. On vieläpä luonnollisempaa, että haluamme jakaa havaintomme ja kokemuksemme toisten kanssa. Jo muinoin luolamiehet jättivät viestejä kiviseinämiin.

Onneksi, muuten emme tietäisi heistä juurikaan mitään.

Juuri tämä sama pelko alkoi kuitenkin ilmetä oireideni joukossa.

Entä jos muut eivät tietäisikään minusta mitään. Mikä pahempaa, he ajattelisivat itse miten minulla menee, ilman että voisin väittää kuvillani ja teksteilläni toisin. Aloin pelätä niitä hetkiä, joista en saisi suotuisaa julkaisua tai kuvaa internettiin. Ne hetket olisivat arvottomia, täysin turhia, tyhjiä kohtia elämässä. En kertakaikkisesti olisi olemassa.

Ajattelin, että elämäni olisi juuri niin hyvä, kuin muut ajattelevat sen olevan.

Kohta huomasin, että tunsin olevani kaikista teoistani, tekemisistäni ja onnistumisistani velkaa. Jos en maksaisi velkaa, oireet pahenisivat. Jokaisella retkellä ja hetkellä miettisin sitä, missä olisi onnistunut kuvan paikka.

Kaikki tekeminen tähtäsi siihen, että loisin mielikuvan elämästä, johon itsekin alkaisin uskoa. Riippumatta siitä miltä minusta oikeasti tuntui.

Kesä siinsi edessä. Tunsin, että minun oli tehtävä yhä enemmän onnistuneita reissuja, koettava huikaisevia hetkiä ja nautittava olostani mitä erilaisilla tavoilla. Vain todistaakseni itselleni ja muille, että elämäni on elämisen arvoista. Sen kertoisi julkaisujen määrä.

Pian huomasin, että olin siirtänyt elämäni ulkoisille palvelemille, jonne minun on todistettava joka hetki läsnäoloni. Ikään kuin ilmoittautuisin joukkueen vahvuuslaskentaan, eläväksi päivittäin. Jos en näin tekisi, häpeäisin osattomuuttani elämän suuren juhlakulkueeseen, jossa kaikilla vaikuttaa menevän niin hyvin.

Koska nykyisin kaikki on tuhansin verroin nopeampaa ja tehokkaampaa, myös vaikutus, jolla kuvat ja tekstit muokkaavat mieltämme, on suurempaa kuin koskaan aikaisemmin.

Internetin vaarallisuus piilee siinä, että suurin osa julkaisuista on hetkistä, joissa ihminen on jollakin tavalla onnistunut. Yksikään niistä ei kuitenkaan kerro sitä, miltä hänestä oikeasti tuntuu. Olisi lisäksi vaikea kuvitella sosiaalista mediaa, joissa ihminen julkaisisi pettymyksen, epäonnistumisen hetken: En päässyt yliopistoon, joku kertoisi. (niin kuin n. 80 prosenttia muistakin hakijoista todellisuudessa).

Maailmasta on hetkessä tullut paikka, jossa ei ole surua, vihaa, kateutta, epäonnea, tuskaa, menetyksiä tai vaikeuksia. Tämän puolen näemme kyllä uutisissa, jonka ylitse vyöryävästä massasta useimmat ovat jo turtuneet.

Mieleen tulee ristiriita. Jos kaikilla menee sosiaalisen median kuvien ja julkaisujen mukaan niin hyvin, miksi uutisissa on lähes tulkoon aina ikäviä asioita tai toilailuja.

Joka tapauksessa syöte, jota saamme aivoillemme voi muokata mieltämme ylittämään omat todelliset havaintomme.  Maailmasta tulee juuri sellainen, kuin sen kerrotaan olevan. Yhtäkkiä kaikilla onkin suuret lihakset, upea puoliso ja hieno auto.

Ladattuani kuvan kuvapalveluun, aloin selata totutusti toisten lähettämiä julkaisuja. Sitä tuhansien kuvien kuvavirtaa, joka itseasiassa monissa palveluissa muotoutuu algoritmien kautta mieltymystemme mukaiseksi. Tästä seuraa se, että kuvat jotka meille näkyvät ovat niitä, jotka jo valmiiksi sopivat mieltymyksiimme. Tästä taas seuraa se, että kuva todellisesta maailmasta kapenee ja muodostuu ikään kuin kuplaksi, jossa meidän on hyvä/paha olla.

Jos saamme enemmän syötettä internetin kuvista kuin ihmisten todellisista kasvoista ja tekemisistä, aivot eivät osaa erottaa mielikuvaa ja todellisuutta toisistaan.

Eivätkä aivot ole ongelmamme. Vaan mieli.

Taistellessani olemassaolostani riittämättömyyden ja tyhjyyden tunteen kanssa, aloin pohtia millaista elämäni tosiasiassa oli, ei millaista toivoin sen tai halusin sen olevan.

Tai millaiselta se ulospäin näytti.

Tulin lähemmäksi itseäni, arvojani, tunteitani.

Lopulta huomasin, että samoja oireita oli myös ihmisillä, jotka eivät käyttäneet juurikaan internettiä. Oli todisteltava ystäville, naapureille, sukulaisille elämästä, johon sisältyi kummallisen vähän murhetta. Ihmiset tunsivat kuitenkin riittämättömyyttä, kateutta, koska vertailivat oman talonsa seiniä toisen taloon, tietämättä mitä sisällä tapahtuu.

Meillä on vahva taipumus uskoa ajatuksiimme.

Tämä yhteinen ongelma, kuvitella elämä jonkunlaiseksi, tulee ihmisten kummallisesta kyvystä. Tämän kyvyn ansioista voimme ajatella, miettiä, pohtia, unelmoida. Tajusin, että mieli, jonka ansioista olemme ottaneet eroa muihin eläinlajeihin, on itseasiassa myös meidän suurin haasteemme. Se vertailee, tavoittelee, mittaa, arvioi ja arvostelee.

Se on kyltymätön, jolle riittävyys on kirosana.

Enemmän, paremmin, suuremmin.

Internet ruokkii tätä pahimmalla mahdollisella tavalla.

Harva kykenee enää pysähtymään oman elämänsä kohdalle, nähdäkseen mikä elämässä on hyvin, vertailematta sitä mihinkään muuhun.

Joskus pelkkä kävelykadun mainos voi saada tuntemaan riittämättömyyttä. Puhumattakaan siitä, mitä tekee internetin hehkeä kuvavirta. Internetistä riittämättömyyteen sairastuneet ihmiset ovat itseasiassa varsin tavallisen ongelman äärellä. Kyse on kahden käyttöliittymän tasapainosta. Mielen ja aistien.

Mikä sitten lääkkeeksi?

Kysyä ensiksi itseltään, riittääkö elämä jota elän itselleni? Arvostanko näitä hetkiä, ilman todistusta niistä? Olenko läsnä? Sitten kahden kilometrin kävely luonnossa, ilman kännykkää. Mukaan hyvä ystävä, jolle voi puhua nuotion äärellä aidosti ja rehellisesti elämänsä kipukohdista ja myötäelettävistä onnen hetkistä.

Sillä odotuksella, että tuota hetkeä ei tarvitse todistaa muille.

Se on itsessään arvokas.

Niin kuin jokaisen elämäkin.


Kirjoittaja käyttää innoissaan internetin sosiaalista mediaa ja on tietoinen valinnoistaan.

]]>
7 http://joonasmiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/239544-internetista-sairastuneet#comments Kulttuuri Elämä Internet Kännykkä Sosiaalinen media Sat, 01 Jul 2017 09:57:06 +0000 Joonas Miettinen http://joonasmiettinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/239544-internetista-sairastuneet
Tietoa on saatavilla nykyään http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/229045-tietoa-on-saatavilla-nykyaan <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p><strong><em>&quot;Since we cannot know all there is to be known about anything, we ought to know a little about everything.&quot;</em></strong><br />-<strong>Blaise Pascal (1623-1662)</strong><br /><br /><strong>Sokrates&nbsp;</strong>(eaa. &nbsp;470/469- 399) on puolestaan aikoinaan sanonut, että aidosti viisas ihminen ei tiedä yhtään mitään. Tosiasia on, että Sokrateksen aikakaudella ei ollut viisas ihminen, jos väitti tietävänsä jotain tieteellisessä mielessä, koska silloin eri luonnontieteellisiä asioita ei osattu vielä todistaa, kunnes tuli aika Pythagoraksen (eaa. 582-496) ja Arkimehdeksen (eaa. 287-212).<br /><br />Tosin tässä voi huomata ajatteluristiriidan, koska filosofi Sokrates syntyi Pythagoraksen jälkeen.&nbsp;<strong>Pythagoras&nbsp;</strong>nimittäin todisti tieteellisin keinoin käyttäen matematiikkaa hyödyksi, että suorakulmaisen kolmion kateettien neliöiden summa on yhtäkuin hypotenuusan neliö. On sitten eri asia, onko Sokrates edes sanonut tai tosissaan sanonut, että &quot;viisas ei tiedä yhtään mitään.&quot;<br /><br />Blaise Pascalin aikaan tiede oli kuitenkin jo kehittynyt Kopernikuksen teorian mukaan, kun Kopernikus väitti maapallon kiertävän aurinkoa eikä päinvastoin.&nbsp;<strong>Galileo Galilei</strong>&nbsp;(1542-1642) sittemmin todisti Kopernikuksen olleen oikeassa.<br /><br /><strong>Isaac Newton&nbsp;</strong>(1643-1727) ja hänen kolme teknillisen fysiikan perusaksioomaa syntyivät varmaan paljon sen takia, kun sen aikauden matemaattiset työkalut olivat kehittyneet ja taisi Newton korkeampaa matematiikkaa hieman fysiikan tutkimustyön ohessa myös itse kehittää.<br /><br /><strong>Hyppy tähän päivään</strong><br /><br />Nyt kun mietin tieteen kehittymistä, niin olemme vähitellen kulkemassa kohti suurempaa tietoisuuden tasoa eikä vähiten teknisen kehittymisen ja sähköisen viestintäteknologian eli lähinnä internetin ansiosta.<br /><br />On sitten eri asia, kestääkö ihmiset totuutta etenkää ihmisyydestä, koska ihminen on teollistumisen ja markkinatalouden aikakaudella todennut pärjäävänsä parhaiten roolikeskeisen maailmankuvan kanssa. En kaipaa aikaa ennen teollistumista, koska silloin elettiin tavallaan ihmiskunnan pimeintä aikaa, kun uskottiin pakkoon ja kuritukseen ellei kansalaiset totelleet johtajiaan keskiajalla.<br /><br />Ihminen on aina parempilaatuinen mitä synkimmillään ajattelemme, mutta ihminen on silti haavoittuvampi mitä positiivisimmallaan ajattelemme. Olen vakuuttunut että etenemme yhä&nbsp;Blaise Pascalin aikakaudesta kohti suurempaa tietoisuuden tasoa, koska käyttäytymistietoa on enemmän.<br /><br />Lisäksi myös muut tieteet ja tieto ihmisen suhteesta ympäristöön kaikilla elämän osa-alueilla lisääntyy. Tieto on myös yhä useampien ihmisten saatavilla, jos ihminen niin haluaa vapaan tiedonvälityksen ja internetin ansiosta.<br /><br />Lähteet:<br /><a href="http://www.wikipedia.org/" target="_blank">www.wikipedia.org</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> "Since we cannot know all there is to be known about anything, we ought to know a little about everything."
-Blaise Pascal (1623-1662)

Sokrates (eaa.  470/469- 399) on puolestaan aikoinaan sanonut, että aidosti viisas ihminen ei tiedä yhtään mitään. Tosiasia on, että Sokrateksen aikakaudella ei ollut viisas ihminen, jos väitti tietävänsä jotain tieteellisessä mielessä, koska silloin eri luonnontieteellisiä asioita ei osattu vielä todistaa, kunnes tuli aika Pythagoraksen (eaa. 582-496) ja Arkimehdeksen (eaa. 287-212).

Tosin tässä voi huomata ajatteluristiriidan, koska filosofi Sokrates syntyi Pythagoraksen jälkeen. Pythagoras nimittäin todisti tieteellisin keinoin käyttäen matematiikkaa hyödyksi, että suorakulmaisen kolmion kateettien neliöiden summa on yhtäkuin hypotenuusan neliö. On sitten eri asia, onko Sokrates edes sanonut tai tosissaan sanonut, että "viisas ei tiedä yhtään mitään."

Blaise Pascalin aikaan tiede oli kuitenkin jo kehittynyt Kopernikuksen teorian mukaan, kun Kopernikus väitti maapallon kiertävän aurinkoa eikä päinvastoin. Galileo Galilei (1542-1642) sittemmin todisti Kopernikuksen olleen oikeassa.

Isaac Newton (1643-1727) ja hänen kolme teknillisen fysiikan perusaksioomaa syntyivät varmaan paljon sen takia, kun sen aikauden matemaattiset työkalut olivat kehittyneet ja taisi Newton korkeampaa matematiikkaa hieman fysiikan tutkimustyön ohessa myös itse kehittää.

Hyppy tähän päivään

Nyt kun mietin tieteen kehittymistä, niin olemme vähitellen kulkemassa kohti suurempaa tietoisuuden tasoa eikä vähiten teknisen kehittymisen ja sähköisen viestintäteknologian eli lähinnä internetin ansiosta.

On sitten eri asia, kestääkö ihmiset totuutta etenkää ihmisyydestä, koska ihminen on teollistumisen ja markkinatalouden aikakaudella todennut pärjäävänsä parhaiten roolikeskeisen maailmankuvan kanssa. En kaipaa aikaa ennen teollistumista, koska silloin elettiin tavallaan ihmiskunnan pimeintä aikaa, kun uskottiin pakkoon ja kuritukseen ellei kansalaiset totelleet johtajiaan keskiajalla.

Ihminen on aina parempilaatuinen mitä synkimmillään ajattelemme, mutta ihminen on silti haavoittuvampi mitä positiivisimmallaan ajattelemme. Olen vakuuttunut että etenemme yhä Blaise Pascalin aikakaudesta kohti suurempaa tietoisuuden tasoa, koska käyttäytymistietoa on enemmän.

Lisäksi myös muut tieteet ja tieto ihmisen suhteesta ympäristöön kaikilla elämän osa-alueilla lisääntyy. Tieto on myös yhä useampien ihmisten saatavilla, jos ihminen niin haluaa vapaan tiedonvälityksen ja internetin ansiosta.

Lähteet:
www.wikipedia.org

]]>
0 http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/229045-tietoa-on-saatavilla-nykyaan#comments Kulttuuri Blaise Pascal Internet Sokrates Tiede Tieto Fri, 06 Jan 2017 15:14:01 +0000 Kimmo Hoikkala http://kimmohoikkala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/229045-tietoa-on-saatavilla-nykyaan
Medioinnin vallankumous – kansalaiset astuvat esiin http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/214642-medioinnin-vallankumous-%E2%80%93-kansalaiset-astuvat-esiin <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>(Internet loi sähköpostit, sitten <u><a href="http://jontikka.blogspot.fi/2014/12/markasta-euroon-petos-raskauttavien.html">blogit</a></u>, keskustelupalstat ja lopulta kansalaisvaikutteiset suoran tiedonvälityksen menetelmät ja - kanavat. Ukrainan sisällissodan 1] kerrotaan olevan ensimmäinen totaali-informaatiosota, johon ottaa osaa niin läntiset kuin itäiset provokaattorit ja manipulaattorit)</p><p>&nbsp;</p><p>[ &hellip; <em>aiemmin, kun lehdenjakaja kantoi sanomalehden laatikkoon tai postiluukusta &ndash; oli tarkistusmahdollisuus vain Yleisradion lähetyksistä tai toisista printtimedioista </em>2]<em>. Kansalaiset kävivät omia mediointejaan vain suusta korvaan menetelmällä, jolloin levikki oli hidasta ja muuntuvaa</em> &hellip; ]</p><p><strong>Suomessa Helsingin Sanomat nousi ainutlaatuiseen asemaan &ndash; ollen mahdollisesti maailman laajalevikkisin lehti &ndash; ilmestymisvaltion asukaslukuun nähden. Kansan ristimä Hesari oli paljolti presidentin tekijä, Natoon jenkaaja</strong> 3] <strong>ja vaikuttaja vailla vertaa &ndash; Hesariin luotettiin, ja siellä oli ja on edelleenkin erinomaisia kuin aitoja kritiikkioivaltaja lehtimiehiä &ndash; kuten esimerkiksi Unto Hämäläinen </strong>4]<strong>.</strong></p><p>&nbsp;</p><p>Tänään mediointi on osa informaatiosotaa, mielipiteen voimallista käännyttämistä ja ohjaamista ohi todellisen tilanteen -lööppeinä, tosin lööpit &rdquo;oikaistaan&rdquo; myöhemmin, jos ei ingressissä, niin leipätekstissä - useimmiten.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansan ostohalusieluista käydään kovaa sotaa</strong> &ndash;</p><p>&hellip; erityisesti monien mielestä etusivultaan numerolehden luokkaan vaipuneet iltapäivälehdet, joiden uutena vetonaulana näyttää olevan hyytävät tarinat, naisten rinnat ja seksi. Voisimme arvata, että printti- eli paperilehtien levikit ja irtonumeromyynnit ovat vaipumassa &ndash; siksi tiivistä on puhelinmyynnin 5] &rdquo;puoleen hintaan + kylkiäinen&rdquo; -tarjoukset.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Internet loi mahdollisuudet maailmanverkkona kansalaisten suoravaikuttamiseen</strong> &ndash;</p><p>&hellip; on syntynyt uudentyyppisiä &rdquo;äänenkannattajia&rdquo;, yhden liikkeen julkaisuja sekä kanavia, joiden tarkoitus on vain syöttää tarkoitushakuista informaatiota, käännytys- tai harhautustarkoituksessa. Ukraina on tästä oiva esimerkki, jakaen samalla lukijat leireihin &ndash; ilman, että on likikään täyttä tietoa todellisuudesta &hellip; ja tämän todellisuuden vahvistuksesta on &rdquo;googletus&rdquo;, verkkoetsintä yleistynyt, ja tänään kansalaiset jo hallitsevat pintatietolajittelun tietomassasta, jota modernisti kutsutaan &rdquo;big dataksi&rdquo; 6] -ymmärtämättä mitä se todella merkitsee.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Maailma eli netti on täynnä informaatiota, dataa ja myös harkittua tietoa</strong></p><p>Jokaiselle jotain idealla löytyy vahvistus oikeastaan mihin tahansa väitteeseen, siksi paljon mielikuvitusta ja yritteliäisyyttä tiedon luonnissa ollaan luotu. Monista aivan tavallisista kansalaisesta, entisistä passiivilukijoista on tullut informaation tuottajia &ndash; huhuina, &#39;minä ole kuullut&#39; -periaatteella tai &#39;varmasta lähteestä&#39;.</p><p>Infohan oli toimittajien yksinoikeus, sitä varten käytiin koulujakin, jotta huomioidaan tärkeitä tekijöitä, kuten henkilönimen boldaus ensimäistä kertaa tekstissä mainitessa. Sen sijaan lööppiharhasta ei vastuuta kanneta &ndash; kuten erinomaisesti kansaa ulkoisten suhteidemme tiedon perustassa pitävä ulkoministeri <strong>Erkki Tuomioja</strong> sanoi: &rdquo;Katsottaessa iltapäivälehtien etusivuja, voitaisiin ne jo lukea pelotteluksi&rdquo;.</p><p>Tieto on filosofeillekin vaikeus, on koulukunnat, on historia, on tulkinta ja lopulta kyky ymmärtää tavalla tai toisella &ndash; johon ei vähiten vaikuta oma pyyde tai oppisuunta, ellei peräti oma omaansa näkemätön harha, joka on luotu luulosta, luovuudesta ja &rdquo;hevosmiesten tietotoimistostakin&rdquo;.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Lööpitys on vaarallista,</strong></p><p>sillä moni jättää lukemisen etusivuun siinä ruokakaupan tai R-kioskin kassajonossa seisoessaan. Paperilehteä ei osteta, koska sen voi lukea kätevästi kännykästä ja tablet-tietokoneesta. Ja jälleen meille tyrkätään oveluutta linkkimainoksina, eteenpäin sviippausta 7] jarruttavana ilmiönä &ndash;</p><p>&hellip; onhan sivuston saatava maksimaalisesti <em>mainosklikkauksia</em>, vaikkapa vain vahingossa, jotta laskuri saa laskutettavaa mainoksen asettajalta. Jotenkin tuo kännykän tai tabletin inforatakin (ennen se oli paperirata 8]) olisi saatava maksetuksi &ndash; voittoakin pitäisi markkinatalousoppien mukaan syntyä.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kun tyytymättömyys kasvaa ohjattuun infolinjaan,</strong></p><p>syntyi ja syntyy koko ajan kansalaisten suoravaikutetta. Netti pullistelee erilaisia sivustoja, blogeja, keskustelupalstoja &ndash; suosittuja tai koskaan lukijoita saamatta -tyyliin. On Wikipediaa &ndash; ilmaisena, on huolellisia aihesivustoja, on taattua tietoa ja harhaa, kaikki saavat jotain haluamaansa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Luulot ja &rdquo;minä tiedän&rdquo; ilmiö leviää</strong> &ndash;</p><p>sehän luki netissä, vaikka informaation takana on puhdas vääntö, manipulaatio ja inkvisitionaalinen tapa käsitellä käytyä kommentointia, joka oli otettu reaaliaikaisuutena valtiksi ja houkutteeksi.</p><p>On syntynyt vanha uusi ammattikunta &ndash; tietovartijat, moderaattorit eli inkvisiittorit. Jotenkin koettiin, että informaation tarkoitushakuinen massavirta piti saada hallintaan. Paperilehdissä tuo hallitsija oli ja on päätoimittaja, omalla nimellä julkisesti &ndash; sen sijaan netissä moderaattori on vain nimimerkki palomuurien takana.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>On kuitenkin varmaa, että suora kansalaisvaikute lisääntyy,</strong></p><p>&hellip; jalostuu ja kriteeristö yhtenäistyy vastuusta tuottaa luotettavampaa tietoa lukijoille. Framille astuu ylpeys kuulua valioluokkaan, ehkä jopa jokin arvostelutaulukko syntyy standardiksi &ndash; pelkän lukija- eli avauslaskurin lisäksi kertomaan suoravaikutteen laadusta ja luotettavuudesta.</p><p>Valitsemamme poliitikotkin kaivelevat ja vastaanottavat jatkuvaa tietovirtaa, jotta olisivat ajan hermolla ja kansalaisen iholla. Kun katsoo täysistuntoja suuresta salista, tuntuu liki kaikilla olevan enemmän tekemistä kännykän ja tabletin kanssa, kuin itse suuren salin puheiden parissa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansa kaipaa vastuullista toimittajuutta</strong></p><p>Tietovirrat kehittyvät ja perinteellinen vakava ja vastuullinen toimittajuus tai pyrky siihen sen sijaan säilyy. On edelleen tunnustettava, että tänään jo paljon parjattu Helsingin Sanomat maksaa palkkaa huipputoimittajille, joiden määrä on vähentymässä &ndash; koska yt-jyllää hyytävästi myös sopulimarkkinoilla.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Tiedon tuottajat ovat suurennuslasin alla</strong></p><p>Kansalaisten keskuudesta kumpuaa laajempaa kritiikkiä myös muita informaatio- ja arviointilähteitä kohtaan. Tiedontuotto on saanut kriteeristön &ndash; lukijakansalaiset ovat päässeet googletustaidoissaan niin pitkälle, että osaavat jo suodattaa turhuutta, ylittävyyttä ja turhaa parjaamista kuin manipulaatiota.</p><p>Esimerkiksi kansalaisten varoilla toimiva UPI-FIIA 9] saa armotonta kritiikkiä mielipideosastona, jolla ei ole enää paljoa jäljellä sen velvoitteesta tuottaa ulkopoliittiselle johdollemme kattavaa analyysia ja tietoa päätösten tueksi, ja samalla kansalaisille luotettavaa tietoa kansakunnan roolimme vahvistajaksi.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Kansalaisten infovallankumous!</strong></p><p>[<em>Kansalaistoimittaja</em> ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18934-bloggaajat-hakevat-linjojaan-kansalaisvaikuttajina">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18934-bloggaajat-hakevat-linjojaan-kansalaisvaikuttajina</a></u> - ]</p><p>Kansalaiset ottavat enenevästi käsiinsä oman itsensä informoimisen, tiedottamisen ja julkistelun &ndash; niin kaupallisesti &rdquo;toreina ja kirppispaikkoina&rdquo; kuin tiedontuottajina juuri sieltä mistä lopulta kaikki lähtevät &ndash; eli kansalaisen tasolta. Tämän <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/11/blogit-eli-kansalaispivkirjat.html">kansalaisäänitorven</a></u> avuksi ovat ryhtyneet tiedonpaljastajat - &rdquo;snowdeneineen 0] ja wikileakseineen&rdquo; 11] - kiusallisiakin totuuksia paljastuu ja kansalaiset pääsevät jyvälle, mitä heidän verovaroillaan tehdään.</p><p>On varmaa, että manipulaatio, provokaatio ja suoranainen propakanda säilyvät, mutta sen vastapainoksi kansalaisten yleisymmärrys lisääntyy ohittelemaan nuo törähtelyjen ja älämölöjen aivopierut ja trumpetisoinnit.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Myöskään uteliaisuus ja halu tietää enemmän ei katoa mihinkään</strong> &ndash;</p><p>[<em>Miksi toiset ovat uteliaampia kuin toiset?</em> ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html</a></u> - ]</p><p>se onkin ainoa sektori, jossa kasvua, jopa kasvuhokemaa voidaan ympäristöä tuhoamatta lisätä, vaikka joka päivä. <u><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Tieto">Tietoa</a></u> syntyy koko ajan <em>tietoisuuteemme</em> 12] lisää &ndash; mutta mistä, se jääkin yhä filosofien päänvaivaksi. Tieto on ja se juuri oikea tieto on aina siellä jossakin!</p><p>&nbsp;</p><p><em>Edelleen tieto on valtaa ja sen soveltamistaito tie valtaan</em>.</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p>VIITTEET</p><p>1] Ukrainassa kohtaavat itä ja länsi ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/ukrainassa-ita-ja-lansi-kohtaavat.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/ukrainassa-ita-ja-lansi-kohtaavat.html</a></u> -</p><p>2] Printtimedian kuolema? ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/printtimedian-kuolema.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/printtimedian-kuolema.html</a></u> -</p><p>3] Manipuloiko nykymedia kansalaisiamme? ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/manipuloiko-media-uhkakuviamme.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/manipuloiko-media-uhkakuviamme.html</a></u> -</p><p>4] Toimittaja Unto Hämäläinen ~ <u><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_Hämäläinen">http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4inen</a></u> -</p><p>4] Menettääkö HS valta-asemansa kansalle? ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/menettaako-hesari-valta-asemansa.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/menettaako-hesari-valta-asemansa.html</a></u> -</p><p>5] &rdquo;Täällä puhelinmyyjäsi&rdquo; ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/lehdet-myydn-houkuttelevasti-puoli.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/lehdet-myydn-houkuttelevasti-puoli.html</a></u> -</p><p>6] Big Data ~ <u><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data">http://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data</a></u> -</p><p>7] Nykyisissä niin kutsutuissa älykännyköissä (missähän se äly on?) on vähän perinteellisiä nappuloita ja nappuloitavaa on siis vähemmän &ndash; nuo painallukset on korvattu <em>sviippauksilla</em> eli pyyhkäisyillä &ndash; pyyhimme sormillamme näyttöä &ndash; saa nähdä millaisen jännetupen tulehduksen se vielä saa aikaiseksi; olen myöskin huomannut, että meidän kaksoset alle kaksivuotiaina jo sviippailevat isin ja äidin kännykkää, kun niitä salaa käsiinsä saavat.</p><p>8] Printtimedia on miltei ympäristörikos! ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115103-printtimedia-on-miltei-ympäristörikos">http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115103-printtimedia-on-miltei-ymp%C3%A4rist%C3%B6rikos</a></u> -</p><p>8] Metsää ei kannata tuhlata pelkäksi paperiksi ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html</a></u> -</p><p>9] Voimmeko luottaa UPI:n tiedottamiseen ja arviointeihin? ~ <u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html">http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html</a></u> -</p><p>0] Herra Snowden ~ <u><a href="http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932844">http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932844</a></u> - [21042]</p><p>&nbsp;</p><p>11] Wikileaks ~ <u><a href="https://wikileaks.org/">https://wikileaks.org/</a></u> -</p><p>12] Tietoisuus ~ <u><a href="http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus">http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus</a></u> -</p><p>&nbsp;</p><p>EXTRA</p><p>Painopaperista kansalaisinfoon ~ <u><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/painopaperista-kansalaisinformaatioon">http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/painopaperista-kansalaisinformaatioon</a></u> -</p><p>&nbsp;</p><p>Ilkka Luoma</p><p><u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://ilkkaluoma.blogspot.fi</a></u></p><p><u><a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi/">http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi</a></u></p><p><u><a href="https://www.facebook.com/first.ilkka">https://www.facebook.com/first.ilkka</a></u></p><p>&hellip;</p><p>&nbsp;</p><p>SENT</p><p>Cc: <u><a href="mailto:annika.lapintie@eduskunta.fi">annika.lapintie@eduskunta.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:paavo.arhinmaki@eduskunta.fi">paavo.arhinmaki@eduskunta.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:arto.satonen@eduskunta.fi">arto.satonen@eduskunta.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:petteri.orpo@mmm.fi">petteri.orpo@mmm.fi</a></u> ; Sasi Kimmo ; <u><a href="mailto:mika.aaltola@fiia.fi">mika.aaltola@fiia.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:paivi.lipponen@eduskunta.fi">paivi.lipponen@eduskunta.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:matti.putkonen@perussuomalaiset.fi">matti.putkonen@perussuomalaiset.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi">riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:timo.soini@eduskunta.fi">timo.soini@eduskunta.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:anssi.joutsenlahti@eduskunta.fi">anssi.joutsenlahti@eduskunta.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:carl.haglund@defmin.fi">carl.haglund@defmin.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:ville.niinisto@eduskunta.fi">ville.niinisto@eduskunta.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:oras.tynkkynen@eduskunta.fi">oras.tynkkynen@eduskunta.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:paavo.vayrynen@europarl.europa.eu">paavo.vayrynen@europarl.europa.eu</a></u> ; <u><a href="mailto:timo.laaninen@keskusta.fi">timo.laaninen@keskusta.fi</a></u> ; REHN Olli ; <u><a href="mailto:teija.tiilikainen@fiia.fi">teija.tiilikainen@fiia.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:erkki.tuomioja@formin.fi">erkki.tuomioja@formin.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:paivi.rasanen@intermin.fi">paivi.rasanen@intermin.fi</a></u> ; <u><a href="mailto:jussi.halla-aho@europarl.europa.eu">jussi.halla-aho@europarl.europa.eu</a></u> ; <u><a href="mailto:anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu">anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu</a></u></p><p><br />Sent: Friday, January 09, 2015 4:07 PM<br />Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Uusmedian vallankumous - kansalaisten suorakanava</p><p>&nbsp;</p><p>...</p><p><u><a href="http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/medioinnin-vallankumous-kansalaiset-astuvat-esiin">AL</a></u> IL <u><a href="http://verkkofoorumi.org/index.php/topic,1076.0.html">Vf </a></u> <u><a href="http://keskustelu.plaza.fi/threads/medioinnin-vallankumous-kansalaiset-astuvat-esiin.1940651/">Pz</a></u> <u><a href="http://fi-ilkkaluoma.blogspot.com/2015/01/medioinnin-vallankumous-kansalaiset.html">BL</a></u> BLO<u><a href="http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2015/01/median-vallankumous-kansalaiset-astuvat.html">G</a></u> 46629</p><p>---<em>080120</em><u><a href="http://jontikka.blogspot.fi/2015/01/uusmedian-vallankumous-kansalaiset.html"><em>15</em></a></u>---</p><p>&nbsp;</p><p>doc.: provomediaattorit_08012015.doc &ndash; OpenOffice Writer</p><p>1053 | 10065</p><p>&nbsp;</p><p>.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> (Internet loi sähköpostit, sitten blogit, keskustelupalstat ja lopulta kansalaisvaikutteiset suoran tiedonvälityksen menetelmät ja - kanavat. Ukrainan sisällissodan 1] kerrotaan olevan ensimmäinen totaali-informaatiosota, johon ottaa osaa niin läntiset kuin itäiset provokaattorit ja manipulaattorit)

 

[ … aiemmin, kun lehdenjakaja kantoi sanomalehden laatikkoon tai postiluukusta – oli tarkistusmahdollisuus vain Yleisradion lähetyksistä tai toisista printtimedioista 2]. Kansalaiset kävivät omia mediointejaan vain suusta korvaan menetelmällä, jolloin levikki oli hidasta ja muuntuvaa … ]

Suomessa Helsingin Sanomat nousi ainutlaatuiseen asemaan – ollen mahdollisesti maailman laajalevikkisin lehti – ilmestymisvaltion asukaslukuun nähden. Kansan ristimä Hesari oli paljolti presidentin tekijä, Natoon jenkaaja 3] ja vaikuttaja vailla vertaa – Hesariin luotettiin, ja siellä oli ja on edelleenkin erinomaisia kuin aitoja kritiikkioivaltaja lehtimiehiä – kuten esimerkiksi Unto Hämäläinen 4].

 

Tänään mediointi on osa informaatiosotaa, mielipiteen voimallista käännyttämistä ja ohjaamista ohi todellisen tilanteen -lööppeinä, tosin lööpit ”oikaistaan” myöhemmin, jos ei ingressissä, niin leipätekstissä - useimmiten.

 

Kansan ostohalusieluista käydään kovaa sotaa

… erityisesti monien mielestä etusivultaan numerolehden luokkaan vaipuneet iltapäivälehdet, joiden uutena vetonaulana näyttää olevan hyytävät tarinat, naisten rinnat ja seksi. Voisimme arvata, että printti- eli paperilehtien levikit ja irtonumeromyynnit ovat vaipumassa – siksi tiivistä on puhelinmyynnin 5] ”puoleen hintaan + kylkiäinen” -tarjoukset.

 

Internet loi mahdollisuudet maailmanverkkona kansalaisten suoravaikuttamiseen

… on syntynyt uudentyyppisiä ”äänenkannattajia”, yhden liikkeen julkaisuja sekä kanavia, joiden tarkoitus on vain syöttää tarkoitushakuista informaatiota, käännytys- tai harhautustarkoituksessa. Ukraina on tästä oiva esimerkki, jakaen samalla lukijat leireihin – ilman, että on likikään täyttä tietoa todellisuudesta … ja tämän todellisuuden vahvistuksesta on ”googletus”, verkkoetsintä yleistynyt, ja tänään kansalaiset jo hallitsevat pintatietolajittelun tietomassasta, jota modernisti kutsutaan ”big dataksi” 6] -ymmärtämättä mitä se todella merkitsee.

 

Maailma eli netti on täynnä informaatiota, dataa ja myös harkittua tietoa

Jokaiselle jotain idealla löytyy vahvistus oikeastaan mihin tahansa väitteeseen, siksi paljon mielikuvitusta ja yritteliäisyyttä tiedon luonnissa ollaan luotu. Monista aivan tavallisista kansalaisesta, entisistä passiivilukijoista on tullut informaation tuottajia – huhuina, 'minä ole kuullut' -periaatteella tai 'varmasta lähteestä'.

Infohan oli toimittajien yksinoikeus, sitä varten käytiin koulujakin, jotta huomioidaan tärkeitä tekijöitä, kuten henkilönimen boldaus ensimäistä kertaa tekstissä mainitessa. Sen sijaan lööppiharhasta ei vastuuta kanneta – kuten erinomaisesti kansaa ulkoisten suhteidemme tiedon perustassa pitävä ulkoministeri Erkki Tuomioja sanoi: ”Katsottaessa iltapäivälehtien etusivuja, voitaisiin ne jo lukea pelotteluksi”.

Tieto on filosofeillekin vaikeus, on koulukunnat, on historia, on tulkinta ja lopulta kyky ymmärtää tavalla tai toisella – johon ei vähiten vaikuta oma pyyde tai oppisuunta, ellei peräti oma omaansa näkemätön harha, joka on luotu luulosta, luovuudesta ja ”hevosmiesten tietotoimistostakin”.

 

Lööpitys on vaarallista,

sillä moni jättää lukemisen etusivuun siinä ruokakaupan tai R-kioskin kassajonossa seisoessaan. Paperilehteä ei osteta, koska sen voi lukea kätevästi kännykästä ja tablet-tietokoneesta. Ja jälleen meille tyrkätään oveluutta linkkimainoksina, eteenpäin sviippausta 7] jarruttavana ilmiönä –

… onhan sivuston saatava maksimaalisesti mainosklikkauksia, vaikkapa vain vahingossa, jotta laskuri saa laskutettavaa mainoksen asettajalta. Jotenkin tuo kännykän tai tabletin inforatakin (ennen se oli paperirata 8]) olisi saatava maksetuksi – voittoakin pitäisi markkinatalousoppien mukaan syntyä.

 

Kun tyytymättömyys kasvaa ohjattuun infolinjaan,

syntyi ja syntyy koko ajan kansalaisten suoravaikutetta. Netti pullistelee erilaisia sivustoja, blogeja, keskustelupalstoja – suosittuja tai koskaan lukijoita saamatta -tyyliin. On Wikipediaa – ilmaisena, on huolellisia aihesivustoja, on taattua tietoa ja harhaa, kaikki saavat jotain haluamaansa.

 

Luulot ja ”minä tiedän” ilmiö leviää

sehän luki netissä, vaikka informaation takana on puhdas vääntö, manipulaatio ja inkvisitionaalinen tapa käsitellä käytyä kommentointia, joka oli otettu reaaliaikaisuutena valtiksi ja houkutteeksi.

On syntynyt vanha uusi ammattikunta – tietovartijat, moderaattorit eli inkvisiittorit. Jotenkin koettiin, että informaation tarkoitushakuinen massavirta piti saada hallintaan. Paperilehdissä tuo hallitsija oli ja on päätoimittaja, omalla nimellä julkisesti – sen sijaan netissä moderaattori on vain nimimerkki palomuurien takana.

 

On kuitenkin varmaa, että suora kansalaisvaikute lisääntyy,

… jalostuu ja kriteeristö yhtenäistyy vastuusta tuottaa luotettavampaa tietoa lukijoille. Framille astuu ylpeys kuulua valioluokkaan, ehkä jopa jokin arvostelutaulukko syntyy standardiksi – pelkän lukija- eli avauslaskurin lisäksi kertomaan suoravaikutteen laadusta ja luotettavuudesta.

Valitsemamme poliitikotkin kaivelevat ja vastaanottavat jatkuvaa tietovirtaa, jotta olisivat ajan hermolla ja kansalaisen iholla. Kun katsoo täysistuntoja suuresta salista, tuntuu liki kaikilla olevan enemmän tekemistä kännykän ja tabletin kanssa, kuin itse suuren salin puheiden parissa.

 

Kansa kaipaa vastuullista toimittajuutta

Tietovirrat kehittyvät ja perinteellinen vakava ja vastuullinen toimittajuus tai pyrky siihen sen sijaan säilyy. On edelleen tunnustettava, että tänään jo paljon parjattu Helsingin Sanomat maksaa palkkaa huipputoimittajille, joiden määrä on vähentymässä – koska yt-jyllää hyytävästi myös sopulimarkkinoilla.

 

Tiedon tuottajat ovat suurennuslasin alla

Kansalaisten keskuudesta kumpuaa laajempaa kritiikkiä myös muita informaatio- ja arviointilähteitä kohtaan. Tiedontuotto on saanut kriteeristön – lukijakansalaiset ovat päässeet googletustaidoissaan niin pitkälle, että osaavat jo suodattaa turhuutta, ylittävyyttä ja turhaa parjaamista kuin manipulaatiota.

Esimerkiksi kansalaisten varoilla toimiva UPI-FIIA 9] saa armotonta kritiikkiä mielipideosastona, jolla ei ole enää paljoa jäljellä sen velvoitteesta tuottaa ulkopoliittiselle johdollemme kattavaa analyysia ja tietoa päätösten tueksi, ja samalla kansalaisille luotettavaa tietoa kansakunnan roolimme vahvistajaksi.

 

Kansalaisten infovallankumous!

[Kansalaistoimittaja ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/18934-bloggaajat-hakevat-linjojaan-kansalaisvaikuttajina - ]

Kansalaiset ottavat enenevästi käsiinsä oman itsensä informoimisen, tiedottamisen ja julkistelun – niin kaupallisesti ”toreina ja kirppispaikkoina” kuin tiedontuottajina juuri sieltä mistä lopulta kaikki lähtevät – eli kansalaisen tasolta. Tämän kansalaisäänitorven avuksi ovat ryhtyneet tiedonpaljastajat - ”snowdeneineen 0] ja wikileakseineen” 11] - kiusallisiakin totuuksia paljastuu ja kansalaiset pääsevät jyvälle, mitä heidän verovaroillaan tehdään.

On varmaa, että manipulaatio, provokaatio ja suoranainen propakanda säilyvät, mutta sen vastapainoksi kansalaisten yleisymmärrys lisääntyy ohittelemaan nuo törähtelyjen ja älämölöjen aivopierut ja trumpetisoinnit.

 

Myöskään uteliaisuus ja halu tietää enemmän ei katoa mihinkään

[Miksi toiset ovat uteliaampia kuin toiset? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2005/04/miksi-jotkut-ovat-uteliaampia-kuin.html - ]

se onkin ainoa sektori, jossa kasvua, jopa kasvuhokemaa voidaan ympäristöä tuhoamatta lisätä, vaikka joka päivä. Tietoa syntyy koko ajan tietoisuuteemme 12] lisää – mutta mistä, se jääkin yhä filosofien päänvaivaksi. Tieto on ja se juuri oikea tieto on aina siellä jossakin!

 

Edelleen tieto on valtaa ja sen soveltamistaito tie valtaan.

 

...

VIITTEET

1] Ukrainassa kohtaavat itä ja länsi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/07/ukrainassa-ita-ja-lansi-kohtaavat.html -

2] Printtimedian kuolema? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/03/printtimedian-kuolema.html -

3] Manipuloiko nykymedia kansalaisiamme? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/03/manipuloiko-media-uhkakuviamme.html -

4] Toimittaja Unto Hämäläinen ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Unto_H%C3%A4m%C3%A4l%C3%A4inen -

4] Menettääkö HS valta-asemansa kansalle? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2013/09/menettaako-hesari-valta-asemansa.html -

5] ”Täällä puhelinmyyjäsi” ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2007/10/lehdet-myydn-houkuttelevasti-puoli.html -

6] Big Data ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Big_data -

7] Nykyisissä niin kutsutuissa älykännyköissä (missähän se äly on?) on vähän perinteellisiä nappuloita ja nappuloitavaa on siis vähemmän – nuo painallukset on korvattu sviippauksilla eli pyyhkäisyillä – pyyhimme sormillamme näyttöä – saa nähdä millaisen jännetupen tulehduksen se vielä saa aikaiseksi; olen myöskin huomannut, että meidän kaksoset alle kaksivuotiaina jo sviippailevat isin ja äidin kännykkää, kun niitä salaa käsiinsä saavat.

8] Printtimedia on miltei ympäristörikos! ~ http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/115103-printtimedia-on-miltei-ymp%C3%A4rist%C3%B6rikos -

8] Metsää ei kannata tuhlata pelkäksi paperiksi ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2006/01/metsi-ei-kannata-tuhlata-pelkstn.html -

9] Voimmeko luottaa UPI:n tiedottamiseen ja arviointeihin? ~ http://ilkkaluoma.blogspot.fi/2014/04/mita-ulkopoliittinen-instituutti-ajaa.html -

0] Herra Snowden ~ http://www.iltalehti.fi/keskustelu/showthread.php?t=932844 - [21042]

 

11] Wikileaks ~ https://wikileaks.org/ -

12] Tietoisuus ~ http://fi.wikipedia.org/wiki/Tietoisuus -

 

EXTRA

Painopaperista kansalaisinfoon ~ http://aamulehdenblogit.ning.com/profiles/blogs/painopaperista-kansalaisinformaatioon -

 

Ilkka Luoma

http://ilkkaluoma.blogspot.fi

http://fi-ilkkaluoma.blogspot.fi

https://www.facebook.com/first.ilkka

 

SENT

Cc: annika.lapintie@eduskunta.fi ; paavo.arhinmaki@eduskunta.fi ; arto.satonen@eduskunta.fi ; petteri.orpo@mmm.fi ; Sasi Kimmo ; mika.aaltola@fiia.fi ; paivi.lipponen@eduskunta.fi ; matti.putkonen@perussuomalaiset.fi ; riikka.slunga-poutsalo@perussuomalaiset.fi ; timo.soini@eduskunta.fi ; anssi.joutsenlahti@eduskunta.fi ; carl.haglund@defmin.fi ; ville.niinisto@eduskunta.fi ; oras.tynkkynen@eduskunta.fi ; paavo.vayrynen@europarl.europa.eu ; timo.laaninen@keskusta.fi ; REHN Olli ; teija.tiilikainen@fiia.fi ; erkki.tuomioja@formin.fi ; paivi.rasanen@intermin.fi ; jussi.halla-aho@europarl.europa.eu ; anneli.jaatteenmaki@europarl.europa.eu


Sent: Friday, January 09, 2015 4:07 PM
Subject: KANSALAISMIELIPIDE - Uusmedian vallankumous - kansalaisten suorakanava

 

...

AL IL Vf Pz BL BLOG 46629

---08012015---

 

doc.: provomediaattorit_08012015.doc – OpenOffice Writer

1053 | 10065

 

.

]]>
1 http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/214642-medioinnin-vallankumous-%E2%80%93-kansalaiset-astuvat-esiin#comments Kulttuuri Blogistien naama Internet Rivikansalaisen mielipiteet Sosiaalinen media Suoravaikute Fri, 01 Apr 2016 06:50:58 +0000 Ilkka Luoma http://ilkkaluoma.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/214642-medioinnin-vallankumous-–-kansalaiset-astuvat-esiin
Digitalisaation murros oli jo ennen Internettiä http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/211947-digitalisaation-murros-oli-ennen-internettia <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Useimmat ihmiset eivät tiedä, että <strong>digitalisaation murros oli jo <u><a href="http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/211260-digitalisaatio-on-ratkaisu-ongelmaan-joka-puuttuu">35 vuotta sitten</a></u>.</strong>&nbsp;&nbsp;</p><p><strong>Internet tuli laajan käyttöön vasta runsaat 20 vuotta sitten</strong>.&nbsp;</p><p>Tuokin digitalisaation harhassa elävä Nokian johtaja (kuva) oli digitalisaation murrosvaiheessa vasta 5 vuotias.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Useimmat ihmiset eivät tiedä, että digitalisaation murros oli jo 35 vuotta sitten.  

Internet tuli laajan käyttöön vasta runsaat 20 vuotta sitten

Tuokin digitalisaation harhassa elävä Nokian johtaja (kuva) oli digitalisaation murrosvaiheessa vasta 5 vuotias.

]]>
7 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/211947-digitalisaation-murros-oli-ennen-internettia#comments Kulttuuri Digitalisaatio Internet Mon, 15 Feb 2016 10:01:41 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/211947-digitalisaation-murros-oli-ennen-internettia
Elämme innovaatioköyhää aikaa http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/184965-elamme-innovaatiokoyhaa-aikaa <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Internetistä huolimatta tavallisten ihmisten kannalta elämme innovaatioköyhää aikaa. Vesijohto ja sähkölamppu ovat olleet merkittävämpiä keksintöjä kuin Internet.&nbsp;</p><p>Ihmiskunnan merkittävimpien käsitteellisten innovaatioiden aika oli 100-150 vuotta sitten. Auto, puhelin, lentokone, sähkölaitteet jne.&nbsp;</p><p>Toisaalta on mielenkiintoista, että innovatiivisuutta voidaan myös tarkastella suhteessa ihmisten määrään eri vuosisatoina. Mm. Ilkka Tuomi on osoittanut (kuva), että viimeiset sata vuotta ihmisten innovatiivuus on ollut laskussa. Mitä voimme päätellä tästä? Tuskin sitä että ihmiset ovat muuttuneet. Ehkä sitä, että merkittävien keksintöjen joukolla on s-käyrä ja että se on laskussa? Aarreaitta ei ole loputon?</p><p>Economist Tyler Cowen&rsquo;s e-book-turned-book, The Great Stagnation, made similar points: Compared with the staggering changes in everyday life in the first half of the 20th century wrought by electricity, cars, and electronic communication, the digital age has brought relatively minor alterations to how we live.&nbsp;</p><p><a href="http://www.wired.com/2012/04/opinion-fox-net-innovation/" title="http://www.wired.com/2012/04/opinion-fox-net-innovation/">http://www.wired.com/2012/04/opinion-fox-net-innovation/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Internetistä huolimatta tavallisten ihmisten kannalta elämme innovaatioköyhää aikaa. Vesijohto ja sähkölamppu ovat olleet merkittävämpiä keksintöjä kuin Internet. 

Ihmiskunnan merkittävimpien käsitteellisten innovaatioiden aika oli 100-150 vuotta sitten. Auto, puhelin, lentokone, sähkölaitteet jne. 

Toisaalta on mielenkiintoista, että innovatiivisuutta voidaan myös tarkastella suhteessa ihmisten määrään eri vuosisatoina. Mm. Ilkka Tuomi on osoittanut (kuva), että viimeiset sata vuotta ihmisten innovatiivuus on ollut laskussa. Mitä voimme päätellä tästä? Tuskin sitä että ihmiset ovat muuttuneet. Ehkä sitä, että merkittävien keksintöjen joukolla on s-käyrä ja että se on laskussa? Aarreaitta ei ole loputon?

Economist Tyler Cowen’s e-book-turned-book, The Great Stagnation, made similar points: Compared with the staggering changes in everyday life in the first half of the 20th century wrought by electricity, cars, and electronic communication, the digital age has brought relatively minor alterations to how we live. 

http://www.wired.com/2012/04/opinion-fox-net-innovation/

]]>
3 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/184965-elamme-innovaatiokoyhaa-aikaa#comments Kulttuuri Innovaatiot Internet Keksinnöt Wed, 21 Jan 2015 18:56:07 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/184965-elamme-innovaatiokoyhaa-aikaa
Internet haittaa oppimista http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/184514-internet-haittaa-oppimista <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Tapa miten luemme vaikuttaa oppiseen ja aivoihin. Netistä lukeminen on pinnallisempaa kuin perinteinen lineaarinen lukeminen. Haitallista etenkin koululaisille, joiden maailmankuvan kehittymiselle on olennaista uudien termien ja niihin liittyvien käsitteiden oppiminen. Käsitys, että ainahan voi hakea netistä on katastrofi maailmankuvan rakentamisessa.</p><p>Dozens of studies by psychologists, neurobiologists, and educators point to the same conclusion: When we go online, we enter an environment that promotes cursory reading, hurried and distracted thinking, and superficial learning. Even as the Internet grants us easy access to vast amounts of information, it is turning us into shallower thinkers, literally changing the structure of our brain.</p><p><a href="http://www.wired.com/2010/05/ff_nicholas_carr/all/" title="http://www.wired.com/2010/05/ff_nicholas_carr/all/">http://www.wired.com/2010/05/ff_nicholas_carr/all/</a></p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tapa miten luemme vaikuttaa oppiseen ja aivoihin. Netistä lukeminen on pinnallisempaa kuin perinteinen lineaarinen lukeminen. Haitallista etenkin koululaisille, joiden maailmankuvan kehittymiselle on olennaista uudien termien ja niihin liittyvien käsitteiden oppiminen. Käsitys, että ainahan voi hakea netistä on katastrofi maailmankuvan rakentamisessa.

Dozens of studies by psychologists, neurobiologists, and educators point to the same conclusion: When we go online, we enter an environment that promotes cursory reading, hurried and distracted thinking, and superficial learning. Even as the Internet grants us easy access to vast amounts of information, it is turning us into shallower thinkers, literally changing the structure of our brain.

http://www.wired.com/2010/05/ff_nicholas_carr/all/

]]>
37 http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/184514-internet-haittaa-oppimista#comments Kulttuuri Aivot Internet Oppiminen Fri, 16 Jan 2015 11:37:17 +0000 Lauri Gröhn http://grohn.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/184514-internet-haittaa-oppimista
Tor - todellista pilvipalvelua Internetissä http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/180075-tor-todellista-pilvipalvelua-internetissa <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Tor on viime viikkoina ollut uutisissa useaan otteeseen, Hesaria ja Yleä myöten. Moni on varmaankin kokeillut <a href="https://www.torproject.org/projects/torbrowser.html.en">Tor Browseria</a>, ja käynyt katsomassa esimerkiksi verkon &quot;pimeiden&quot; kauppapaikkojen listauksia.</p><p>Itse olen ollut Torista marginaalisesti kiinnostunut jo muutaman vuoden ajan. Nyt kuitenkin kiinnostuin sen verran, että otin selvää, mitä kaikkea sillä voi tehdä. Ja voihan sillä; jos on yhtään Unix/Linux-ylläpitoon perehtynyt, niin kaikenlainen agenttihommien edistäminen onnistuu muutaman tunnin perehtymisellä.</p><p><br /><strong>Otsikosta</strong></p><p>Nykyaikaiset &quot;pilvipalvelut&quot;, sellaiset kuin Googlen, Applen tai Microsoftin tarjoamat, perustuvat käyttäjien datan omimiseen ja hallintaan yritysten toimesta. Näissä palveluissa et koskaan ole täysin anonyymi, eivätkä tietosi ole omassa hallinnassasi.</p><p>Tor sen sijaan on varsinainen pilvi; oikein käytettynä se häivyttää jälkesi hyvin pitkälti, olit sitten palveluiden käyttäjä tai niiden tarjoaja. Tiedon alkuperää tai sen vastaanottajaa on nykytekniikalla lähes mahdotonta todistaa.</p><p>Ja toisin kuin suuryritysten &quot;pilvipalveluissa&quot;, Tor-palvelun tarjoaminen on aidosti hajautettua. Kukaan verkon solmuja ajava ei voi edes tietää, ainakaan samanaikaisesti, kenen liikennettä välittää, minne välittää, ja millaista liikennettä.</p><p>Esittelen tässä lyhyesti pari vaihtoehtoa Tor-verkon hyödyntämiseen, tai sen hyödyttämiseen.</p><p>Nimittäin mielestäni Toria kannattaa tukea, vaikka vain antamalla sille vähän kaistanleveyttä. Sananvapaus, lähdesuoja ja oikeus tietoon ovat sen laatuisia ihmisoikeuksia, että niitä kannattaa puolustaa puolustamasta päästyäänkin. Suomessa ja ulkomailla.</p><p>Kaikki kuvaamani toiminta on paitsi täysin laillista, myös Suomen teleliikennelain vahvasti suojaamaa.</p><p>Tämä ei tarkoita, ettetkö voisi joutua ongelmiin - viranomaiset kun eivät läheskään aina toimi näissä asioissa täyttä järkeä tai suhteellisuudentajua noudattaen.</p><p><br /><strong>1. Portti salaverkosta omille nurkille (exitnode)</strong></p><p>Yksi hyvä ajatus, ehkä paras ja altruistisin kaikista, on tietenkin perustaa exitnode. Näitä ei ole koskaan liikaa, nimittäin koneita, jotka siltaavat Torin liikennettä ulos &quot;pimeästä&quot; verkosta tavalliseen Internetiin.</p><p>Ilman exitnodeja kuka tahansa Internetin käyttäjä ei voisi peittää identiteettiään Torin avulla. Ilman &quot;vapaissa&quot; länsimaissa ajettuja exitnodeja, esimerkiksi Kiinan tai Iranin toisinajattelijoiden olisi paljon vaikeampaa päästä käsiksi Facebookiin, Twitteriin tai muihin normaalien ihmisten palveluihin. Tai edes lähettää päättäjiään kritisoivaa sähköpostia ilman rangaistusta.</p><p>Monet kunnioitettavat korkeakoulut, kansalaisjärjestöt, yritykset ja yksilöt tarjoavat Tor-exittejä ympäri maailmaa; portteja vapaaseen Internetiin ihmisille, joilla vapaata Internetiä ei ole.</p><p>Exitin ajamisessa on kuitenkin aina omat riskinsä, jotka ovat pitkälti samat kuin jos tarjoaisi avointa langatonta verkkoa naapurustoon. Tarjoathan oman henkilökohtaisen Internet-liittymäsi tuntemattomien käyttöön.</p><p>Jos joku sitten käyttää liittymääsi vaikkapa piraattikopiointiin tai nettiuhkauksiin, ovellasi saattaa kohta olla poliisi tai postiluukussasi kiristyskirje.</p><p>Ja jos joku rikollinen yrittää levittää liittymäsi kautta roskapostia tai viruksia, Internet-palveluntarjoajasi saattaa piankin vain <a href="http://blogi.sebastianmaki.fi/2013/10/avoin-kirje-internet-liittyman-hairinta.html">sulkea liittymän</a>.</p><p>Sekä poliisi että palveluntarjoajat kyllä tietävät, mitä Tor-exitnode tarkoittaa. He todennäköisesti tietävät myös <a href="https://exonerator.torproject.org/">listauspalvelusta</a>, josta voisivat koska tahansa tarkistaa onko tällainen käytössä jossain IP-osoitteessa.</p><p>Kaikesta huolimatta, Tor-exit on täysin laillinen verkkosovellus, jota on sallittua ajaa missä tahansa Internet-liittymässä Suomessa kuten muissakin länsimaissa. Se, tai sen kautta kulkeva liikenne, ei ole peruste minkäänlaisille rikosepäilyille tai syytteille, tai edes yhteyden irtisanomiselle.</p><p>Mutta jos turha vaiva tai nöyryytys ei huvita, voi hyödyllisiä palveluja tarjota muullakin tavoin.</p><p><br /><strong>Portti omilta nurkilta salaverkkoon (middlebox)</strong></p><p>Mikäli et halua riskeerata turhaa poliisiratsiaa tai yhteydenkatkaisua, on parempi vaihtoehto ajaa omaa <a href="https://trac.torproject.org/projects/tor/wiki/doc/TransparentProxy#AnonymizingMiddlebox">Tor-middleboxia</a>. Voit jakaa verkkoa huoletta naapureillesikin, sillä heidän liikennettään ei tulla yhdistämään omaan IP-osoitteeseesi.</p><p>Tällaisia middleboxeja saa Internetistä jopa pienen Wifi-reitittimen kokoisina <a href="https://learn.adafruit.com/onion-pi">rakennussarjoina</a>, mutta samanlaisen, tai paremmankin, voi tehdä satunnaisista nurkissa lojuvista osista.</p><p>Itse käytin naapurin entistä kannettavaa, jonka perään laitoin melko tehokkaan tukiaseman suoraan roskalavalta. Tukiasema tarjoilee ikkunan välistä avointa langatonta verkkoa, ja kannettava ohjaa sen liikenteen maailmalle Torin läpi. Linuxin palomuurisäännöt pitävät huolen, että kaikki liikenne ohjataan suoraan Torin läpi kauas pois Internetiin.</p><p>Tuo avoin verkko on vähän tavallista hitaampi käyttää, mutta toimii. Internetistä katsoen verkkoni asiakkaat näyttävät pomppivan kaupungista ja valtiosta toiseen, täysin satunnaisesti.</p><p>Satunnainen ohikulkija voi tietenkin kuunnella muita verkon asiakkaita täällä lähiympäristössä, avoimessa langattomassa verkossa kun ollaan - mutta eipä tämä ole ongelma VR:n tai HSL:nkään wifien käyttäjille. Tai sen puoleen kenellekään, joka käyttää naapurinsa verkkoa.</p><p>Pelkästään Torin kautta kulkeva liikenne ei tietenkään anonymisoi ketään. Jos vain kytket tavallisen tietokoneesi tai kännykkäsi Tor-verkkoon tällaisen langattoman läpi, ja jatkat käyttöä normaalisti, Facebook, Google, NSA ja muut nihkeät lafkat tietävät edelleen kuka olet. Vaikka näytätkin liikkuvan maasta toiseen jatkuvasti.</p><p>Todennäköisesti myös huomaavat, että hyppäsit Toriin, ja tietävät myös missä tämä suunnilleen tapahtui. :)</p><p>Mutta tällainenkin käyttö luo lisää Tor-liikennettä, joka auttaa piilottamaan mm. toisinajattelijoiden liikenteen entistä paremmin.</p><p>Lisähyötynä, kaikki tuon langattoman verkon käyttäjät pääsevät kätevästi myös Torin taakse piilotettuihin salapalveluihin, joutumatta itse asentamaan tai säätämään mitään.</p><p><br /><strong>Salapalvelu (hidden service)</strong></p><p>Miltäpä tuntuisi tarjota Internet-palvelua, joka on äärimmäisen vaikea paikantaa ja lähes mahdotonta sensuroida?</p><p>Pitää ajossa palvelinta, jonka IP-osoitetta viranomaiset eivät saa selville yhdellä tai muutamallakaan puhelinsoitolla, vaan ainoastaan pitempiaikaisella verkkovalvonnalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä?</p><p>Torin kanssa tämä on suunnilleen yhtä <a href="https://www.torproject.org/docs/tor-hidden-service.html.en">helppoa</a> kuin tavallisenkin verkkopalvelun pystyttäminen omalle koneelle.</p><p>Juuri tällaisia salapalveluja viranomaiset sulkivat (jälleen) viime viikolla, kuukausia kestäneen solutusoperaationsa jälkeen. Asiahan on niin, että jos tehtailee törkeitä rikoksia tarpeeksi suurella volyymillä, niin kyllä poliisiltakin alkaa löytyä keinoja ja rahkeita.</p><p>Suurrikollisuus siis ei kannata. Mutta eikö olisi mukavaa pyörittää vaikka omaa hyvin piilotettua foorumia?</p><p>Tai ihan vain piruuttaan tarjota Tor-käyttäjille suora pääsy tavalliseen julkiseen verkkopalveluusi, kuten Facebook <a href="http://www.hs.fi/tekniikka/a1305895394913?jako=54b5e48abd3a1510aba348e32156fee4">teki äskettäin</a>?</p><p>Hiljattain suljetuille salapalveluille oli yhteistä lähinnä se, että ne olivat suosittuja, niissä tehtiin laittomuuksia (tai ne sijaitsivat samalla palvelimella laittomuuspalvelujen kanssa), ja niihin kulki paljon kansainvälistä liikennettä.</p><p>Verkkoja vakoilevat viranomaiset kyllä näkevät Tor-liikenteen, vaikka eivät pystyisikään sitä lukemaan, ja tämä tekee piilopalveluista haavoittuvampia kuin muista Tor-verkon solmuista.</p><p><br /><strong>Tor-välipalvelin (relay)</strong></p><p>Välipalvelin on kaikista tylsin ja näkymättömin vaihtoehto, mutta yhtä hyödyllinen kuin aikaisemmatkin esimerkit.</p><p>Pääset mukaan Tor-verkkoon <a href="https://www.torproject.org/docs/tor-doc-relay.html.en">välittämään liikennettä</a> ympäriinsä, olematta sen paremmin liikenteen alku- kuin loppupääkään. Voit jakaa kaistanleveyttäsi vain auttaaksesi muita pysymään anonyymeinä, ja samalla nopeutat &quot;näkymättömän&quot; verkon toimintaa kaikille.</p><p>NSA sun muut yksityisyyttäsi loukkaavat viranomaiset näkevät, että välität liikennettä. Mitään muuta ne eivät sitten näekään.</p><p><br /><strong>...</strong></p><p>En julkaise liian tarkkoja ohjeita tässä, sillä ne vanhentuisivat joka tapauksessa jo muutamassa viikossa. Itse törmäsiin lukuisiin ohjeisiin, jotka eivät enää päteneet nykyisen Ubuntun tai ajankohtaisen Tor-version kanssa.</p><p>Yleisluontoisesti sanoisin, että älä käytä Linuxissa udhcpd:tä vaan isc-dhcpdtä.</p><p>Yleisluontoisesti myös sanoisin, että Torin kanssa Linux-kernelin ip_forwarding=0 - aina. Ei pidä edes äärimmäisissä virhetilanteissa tarjota väylää, jonka kautta middleboxin asiakkaiden CLOSE-paketit valuisivat julkiseen verkkoon.</p><p>Ja portin uudelleenohjauksesta voisin mainita jotain, mutta enpä taida. Jos et tiedä mitä se tarkoittaa, on parempi ettet uudelleenohjaa mitään portteja. :)</p><p>Edelleen yleisluontoisesti, suosittelen käyttämään näihin tarkoituksiin aivan erillisiä tietokoneita, joita et käytä mihinkään muuhun. Erityisesti, jos et tiedä mitä olet tekemässä. En minäkään aluksi tiennyt, mutta tekemällä oppii.</p><p><br /><strong>...</strong></p><p>Tor-verkkoon osallistuvat laitteet ovat <strong>vähän</strong> muita suuremmassa vaarassa joutua viranomaisten, &quot;valtiollisten toimijoiden&quot; tai aivan lainsuojattomienkin konnien silmätikuiksi, ja siten murtoyritysten kohteiksi. Ohjelmistot kannattaa siis pitää ajan tasalla, turhia ohjelmistoja ei kannata ajaa, ja silleen.</p><p>Mutta jos sananvapaus kiinnostaa, ja jos yleensä tajuat jotain tietokoneen ylläpidosta ja TCP/IP:stä, suosittelen tutustumaan asiaan tarkemmin.</p><p>Sananvapauden puolustaminen ja verkon vapauden edistäminen tuntuu kuitenkin hyvältä.</p><p>Seuraavaksi aion tutustua sellaisiin vempeleisiin kuin Hyperboria ja I2P. Jälkimmäinen epäilyttää vakavasti, sillä se vaatii Javaa - mutta mitäpä ei ihminen olisi valmis kokeilemaan?</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tor on viime viikkoina ollut uutisissa useaan otteeseen, Hesaria ja Yleä myöten. Moni on varmaankin kokeillut Tor Browseria, ja käynyt katsomassa esimerkiksi verkon "pimeiden" kauppapaikkojen listauksia.

Itse olen ollut Torista marginaalisesti kiinnostunut jo muutaman vuoden ajan. Nyt kuitenkin kiinnostuin sen verran, että otin selvää, mitä kaikkea sillä voi tehdä. Ja voihan sillä; jos on yhtään Unix/Linux-ylläpitoon perehtynyt, niin kaikenlainen agenttihommien edistäminen onnistuu muutaman tunnin perehtymisellä.


Otsikosta

Nykyaikaiset "pilvipalvelut", sellaiset kuin Googlen, Applen tai Microsoftin tarjoamat, perustuvat käyttäjien datan omimiseen ja hallintaan yritysten toimesta. Näissä palveluissa et koskaan ole täysin anonyymi, eivätkä tietosi ole omassa hallinnassasi.

Tor sen sijaan on varsinainen pilvi; oikein käytettynä se häivyttää jälkesi hyvin pitkälti, olit sitten palveluiden käyttäjä tai niiden tarjoaja. Tiedon alkuperää tai sen vastaanottajaa on nykytekniikalla lähes mahdotonta todistaa.

Ja toisin kuin suuryritysten "pilvipalveluissa", Tor-palvelun tarjoaminen on aidosti hajautettua. Kukaan verkon solmuja ajava ei voi edes tietää, ainakaan samanaikaisesti, kenen liikennettä välittää, minne välittää, ja millaista liikennettä.

Esittelen tässä lyhyesti pari vaihtoehtoa Tor-verkon hyödyntämiseen, tai sen hyödyttämiseen.

Nimittäin mielestäni Toria kannattaa tukea, vaikka vain antamalla sille vähän kaistanleveyttä. Sananvapaus, lähdesuoja ja oikeus tietoon ovat sen laatuisia ihmisoikeuksia, että niitä kannattaa puolustaa puolustamasta päästyäänkin. Suomessa ja ulkomailla.

Kaikki kuvaamani toiminta on paitsi täysin laillista, myös Suomen teleliikennelain vahvasti suojaamaa.

Tämä ei tarkoita, ettetkö voisi joutua ongelmiin - viranomaiset kun eivät läheskään aina toimi näissä asioissa täyttä järkeä tai suhteellisuudentajua noudattaen.


1. Portti salaverkosta omille nurkille (exitnode)

Yksi hyvä ajatus, ehkä paras ja altruistisin kaikista, on tietenkin perustaa exitnode. Näitä ei ole koskaan liikaa, nimittäin koneita, jotka siltaavat Torin liikennettä ulos "pimeästä" verkosta tavalliseen Internetiin.

Ilman exitnodeja kuka tahansa Internetin käyttäjä ei voisi peittää identiteettiään Torin avulla. Ilman "vapaissa" länsimaissa ajettuja exitnodeja, esimerkiksi Kiinan tai Iranin toisinajattelijoiden olisi paljon vaikeampaa päästä käsiksi Facebookiin, Twitteriin tai muihin normaalien ihmisten palveluihin. Tai edes lähettää päättäjiään kritisoivaa sähköpostia ilman rangaistusta.

Monet kunnioitettavat korkeakoulut, kansalaisjärjestöt, yritykset ja yksilöt tarjoavat Tor-exittejä ympäri maailmaa; portteja vapaaseen Internetiin ihmisille, joilla vapaata Internetiä ei ole.

Exitin ajamisessa on kuitenkin aina omat riskinsä, jotka ovat pitkälti samat kuin jos tarjoaisi avointa langatonta verkkoa naapurustoon. Tarjoathan oman henkilökohtaisen Internet-liittymäsi tuntemattomien käyttöön.

Jos joku sitten käyttää liittymääsi vaikkapa piraattikopiointiin tai nettiuhkauksiin, ovellasi saattaa kohta olla poliisi tai postiluukussasi kiristyskirje.

Ja jos joku rikollinen yrittää levittää liittymäsi kautta roskapostia tai viruksia, Internet-palveluntarjoajasi saattaa piankin vain sulkea liittymän.

Sekä poliisi että palveluntarjoajat kyllä tietävät, mitä Tor-exitnode tarkoittaa. He todennäköisesti tietävät myös listauspalvelusta, josta voisivat koska tahansa tarkistaa onko tällainen käytössä jossain IP-osoitteessa.

Kaikesta huolimatta, Tor-exit on täysin laillinen verkkosovellus, jota on sallittua ajaa missä tahansa Internet-liittymässä Suomessa kuten muissakin länsimaissa. Se, tai sen kautta kulkeva liikenne, ei ole peruste minkäänlaisille rikosepäilyille tai syytteille, tai edes yhteyden irtisanomiselle.

Mutta jos turha vaiva tai nöyryytys ei huvita, voi hyödyllisiä palveluja tarjota muullakin tavoin.


Portti omilta nurkilta salaverkkoon (middlebox)

Mikäli et halua riskeerata turhaa poliisiratsiaa tai yhteydenkatkaisua, on parempi vaihtoehto ajaa omaa Tor-middleboxia. Voit jakaa verkkoa huoletta naapureillesikin, sillä heidän liikennettään ei tulla yhdistämään omaan IP-osoitteeseesi.

Tällaisia middleboxeja saa Internetistä jopa pienen Wifi-reitittimen kokoisina rakennussarjoina, mutta samanlaisen, tai paremmankin, voi tehdä satunnaisista nurkissa lojuvista osista.

Itse käytin naapurin entistä kannettavaa, jonka perään laitoin melko tehokkaan tukiaseman suoraan roskalavalta. Tukiasema tarjoilee ikkunan välistä avointa langatonta verkkoa, ja kannettava ohjaa sen liikenteen maailmalle Torin läpi. Linuxin palomuurisäännöt pitävät huolen, että kaikki liikenne ohjataan suoraan Torin läpi kauas pois Internetiin.

Tuo avoin verkko on vähän tavallista hitaampi käyttää, mutta toimii. Internetistä katsoen verkkoni asiakkaat näyttävät pomppivan kaupungista ja valtiosta toiseen, täysin satunnaisesti.

Satunnainen ohikulkija voi tietenkin kuunnella muita verkon asiakkaita täällä lähiympäristössä, avoimessa langattomassa verkossa kun ollaan - mutta eipä tämä ole ongelma VR:n tai HSL:nkään wifien käyttäjille. Tai sen puoleen kenellekään, joka käyttää naapurinsa verkkoa.

Pelkästään Torin kautta kulkeva liikenne ei tietenkään anonymisoi ketään. Jos vain kytket tavallisen tietokoneesi tai kännykkäsi Tor-verkkoon tällaisen langattoman läpi, ja jatkat käyttöä normaalisti, Facebook, Google, NSA ja muut nihkeät lafkat tietävät edelleen kuka olet. Vaikka näytätkin liikkuvan maasta toiseen jatkuvasti.

Todennäköisesti myös huomaavat, että hyppäsit Toriin, ja tietävät myös missä tämä suunnilleen tapahtui. :)

Mutta tällainenkin käyttö luo lisää Tor-liikennettä, joka auttaa piilottamaan mm. toisinajattelijoiden liikenteen entistä paremmin.

Lisähyötynä, kaikki tuon langattoman verkon käyttäjät pääsevät kätevästi myös Torin taakse piilotettuihin salapalveluihin, joutumatta itse asentamaan tai säätämään mitään.


Salapalvelu (hidden service)

Miltäpä tuntuisi tarjota Internet-palvelua, joka on äärimmäisen vaikea paikantaa ja lähes mahdotonta sensuroida?

Pitää ajossa palvelinta, jonka IP-osoitetta viranomaiset eivät saa selville yhdellä tai muutamallakaan puhelinsoitolla, vaan ainoastaan pitempiaikaisella verkkovalvonnalla ja kansainvälisellä yhteistyöllä?

Torin kanssa tämä on suunnilleen yhtä helppoa kuin tavallisenkin verkkopalvelun pystyttäminen omalle koneelle.

Juuri tällaisia salapalveluja viranomaiset sulkivat (jälleen) viime viikolla, kuukausia kestäneen solutusoperaationsa jälkeen. Asiahan on niin, että jos tehtailee törkeitä rikoksia tarpeeksi suurella volyymillä, niin kyllä poliisiltakin alkaa löytyä keinoja ja rahkeita.

Suurrikollisuus siis ei kannata. Mutta eikö olisi mukavaa pyörittää vaikka omaa hyvin piilotettua foorumia?

Tai ihan vain piruuttaan tarjota Tor-käyttäjille suora pääsy tavalliseen julkiseen verkkopalveluusi, kuten Facebook teki äskettäin?

Hiljattain suljetuille salapalveluille oli yhteistä lähinnä se, että ne olivat suosittuja, niissä tehtiin laittomuuksia (tai ne sijaitsivat samalla palvelimella laittomuuspalvelujen kanssa), ja niihin kulki paljon kansainvälistä liikennettä.

Verkkoja vakoilevat viranomaiset kyllä näkevät Tor-liikenteen, vaikka eivät pystyisikään sitä lukemaan, ja tämä tekee piilopalveluista haavoittuvampia kuin muista Tor-verkon solmuista.


Tor-välipalvelin (relay)

Välipalvelin on kaikista tylsin ja näkymättömin vaihtoehto, mutta yhtä hyödyllinen kuin aikaisemmatkin esimerkit.

Pääset mukaan Tor-verkkoon välittämään liikennettä ympäriinsä, olematta sen paremmin liikenteen alku- kuin loppupääkään. Voit jakaa kaistanleveyttäsi vain auttaaksesi muita pysymään anonyymeinä, ja samalla nopeutat "näkymättömän" verkon toimintaa kaikille.

NSA sun muut yksityisyyttäsi loukkaavat viranomaiset näkevät, että välität liikennettä. Mitään muuta ne eivät sitten näekään.


...

En julkaise liian tarkkoja ohjeita tässä, sillä ne vanhentuisivat joka tapauksessa jo muutamassa viikossa. Itse törmäsiin lukuisiin ohjeisiin, jotka eivät enää päteneet nykyisen Ubuntun tai ajankohtaisen Tor-version kanssa.

Yleisluontoisesti sanoisin, että älä käytä Linuxissa udhcpd:tä vaan isc-dhcpdtä.

Yleisluontoisesti myös sanoisin, että Torin kanssa Linux-kernelin ip_forwarding=0 - aina. Ei pidä edes äärimmäisissä virhetilanteissa tarjota väylää, jonka kautta middleboxin asiakkaiden CLOSE-paketit valuisivat julkiseen verkkoon.

Ja portin uudelleenohjauksesta voisin mainita jotain, mutta enpä taida. Jos et tiedä mitä se tarkoittaa, on parempi ettet uudelleenohjaa mitään portteja. :)

Edelleen yleisluontoisesti, suosittelen käyttämään näihin tarkoituksiin aivan erillisiä tietokoneita, joita et käytä mihinkään muuhun. Erityisesti, jos et tiedä mitä olet tekemässä. En minäkään aluksi tiennyt, mutta tekemällä oppii.


...

Tor-verkkoon osallistuvat laitteet ovat vähän muita suuremmassa vaarassa joutua viranomaisten, "valtiollisten toimijoiden" tai aivan lainsuojattomienkin konnien silmätikuiksi, ja siten murtoyritysten kohteiksi. Ohjelmistot kannattaa siis pitää ajan tasalla, turhia ohjelmistoja ei kannata ajaa, ja silleen.

Mutta jos sananvapaus kiinnostaa, ja jos yleensä tajuat jotain tietokoneen ylläpidosta ja TCP/IP:stä, suosittelen tutustumaan asiaan tarkemmin.

Sananvapauden puolustaminen ja verkon vapauden edistäminen tuntuu kuitenkin hyvältä.

Seuraavaksi aion tutustua sellaisiin vempeleisiin kuin Hyperboria ja I2P. Jälkimmäinen epäilyttää vakavasti, sillä se vaatii Javaa - mutta mitäpä ei ihminen olisi valmis kokeilemaan?

]]>
2 http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/180075-tor-todellista-pilvipalvelua-internetissa#comments Vapaa-aika Internet Sananvapaus Sat, 15 Nov 2014 11:57:29 +0000 Ville Hautakangas http://hautakangas.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/180075-tor-todellista-pilvipalvelua-internetissa
Sähköpostista sosiaaliseen mediaan - mitä meille tapahtui? http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/172216-sahkopostista-sosiaaliseen-mediaan-mita-meille-tapahtui <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Joskus 1990-luvun kynnyksellä alkoivat henkilökohtaiset kotisivut olla jonkinmoinen villitys. Useimmiten niissä oli liitteenä tökerö kävijälaskuri jossa toistakymmentä vierailua sekä viimeisin päivitys joka oli jostain lähipäiviltä. En tiedä miksi kasvokuvista luonnottomimmat päätyivät noille sivustoille, mutta tämäkin oli eräänlainen sääntö jolle oli vain harvoja poikkeuksia. Ajatus oli että perustamalla omat kotisivut olet mielenkiintoinen henkilö, koska kaikilla muillakin mielenkiintoisilla henkilöillä on kotisivut. Kotisivut olivat tyyppillisesti omistettuja ylläpitäjän harrastusten listaamiselle, suosikkibändeille, elokuville ja muulle vastaavalle, joskaan sivuilla ei ollut kommentointimahdollisuutta ja yksipuolinen tiedottaminen oli ajan trendi. Kukaan ei osannut vielä edes kaivata mitään muuta. Sähköpostiosoite jossa oma domain oli toki pakollinen, sitten joku saattoi kirjoittaa sähköpostilla että hän tykkää kanssa noista bändeistä, elokuvalistalle voisi lisätä nämä ja nämä siltä ja siltä ohjaajalta, jos et ole nähnyt niin voin lainata. Viestintä oli rakentavaa ja henkilökohtaista, johtuen tyypillisimmin siitä että sivuja luki muutama kymmenenn nörttikaveria.</p><p>Seuraavaksi iskeytyivät tietoisuuteen erilaiset portaalit. Nuorten aikuisten kansoittama internet oli otollinen paikka keskustelufoorumeille, deittisivustoille sekä loistava mahdollisuus lanseerata ensimmäiset blogipalvelut. Blogien myötä jokainen sai viimeistään tekstiviestillä tilaamalla käyttäjätunnukset ja salasanan jolla pitää omaa blogiaan, ihan suomenkielisissä palveluissa. Edistyksen tukkeeksi osoittautui vain ihmisten haluttomuus jakaa oikeasti kiinnostavia tietoja itsestään ja pitäytyä jokapäiväisyyksissä joiden kirjoittaminen nettiin silloisen uskomuksen mukaan teki niistä yleisesti kiinnostavia. Kaupassa käynnin kuittaaminen joko kahdella sanalla tai piinallisen yksityiskohtaisen ostoslistan julkaisemisen lisäksi ei ollut muita keinoja kertoa käyneensä kaupassa. Kaupassa käyminen oli tuon ajan blogien perusteella äärimmäisen suosittu aihe, kiinnostuneita lukijoita sen sijaan ei ole vielä toistaiseksi havaittu. Kommentointi ja keskustelu oli useimmiten aika lämminhenkistä, sillä foorumien ympärille syntyi nopeasti yhteisöjä jotka muodostivat omanlaisensa ystäväverkoston. Joillain foorumeilla kirjoittaminen oli eräänlainen harrastus joka yhdisti nämä henkilöt. Draamaa ja villejä kuvioita alkoi tietenkin koneen ulkopuolisen elämän ja internet-elämän kohdatessa paljastua, niinpä ihmiset pääsivät seuraamaan julkisia mustasukkaisuuskohtauksia joita puitiin foorumin keskusteluissa, blogeissa, jotka vetivät mukaan aktiivisimmat 1000 kirjoittajaa kerralla kommentoimaan. Vahvan lehdistöä ja muuta tiedonvälistystä säädelleen editointikulttuurin ja korostuneen yksityisyyden maassa tällaiset miniskandaalit olivat täysin uusi ilmiö.</p><p>Sosiaalinen media räjäytti koko maailmamme ja mitä ajattelemme itsestämme, toisistamme, mitä haluamme muiden ajattelevan itsestämme, mitä haluamme heidän tietävän ajatuksistamme heitä koskien. Niinpä sosiaalinen media pursuaa kuvia ruokalautasista, lenkkareista, järvimaisemista, juhannuksena palvelimet todennäköisesti ylikuormittuivat välittäessään miljoonaa suttuista kuvaa rannalla leijuvasta liekkipallosta jossa samalla kertaa toivotettiin hyvää juhannusta ja kehotettiin olemaan varovaisesti.</p><p>Syystä tai toisesta juuri juhlapyhistä on tullut paskojen statuspäivitysten juhlaa. Ainoa poikkeus on vappu, mutta silloin harvempi ehtii paljon päivittääkään, saati lukea päivityksiä. Useita kansallisia juhlapyhiä leimaa surkeiden päivitysten virta josta normaalin ihmisen on vaikea uida pois. Juhannus tulikin jo käsiteltyä, samoin kesä yleisemminkin, jouluna taas tulee kuvia joulupöydästä, kynttilöistä, pimeästä ulkoilmasta jota valaisee vain ulkovalo hiipuvalla loisteellaan. Uudenvuoden kuvastoon kuuluvat piirretyt kuvat kahdesta kuohuviinilasista ja serpentiinistä, keskellä teksti jossa toivotetaan englanniksi hyvää uutta vuotta se ja se. Pikkujoulut ovat yleensä kuitattu vain maininnalla että nytpä olisi meidän firmassa pikkujoulut, kuvamateriaalia tulee harvoin. Pääsiäisenä ei lähetelläkään ristiinnaulittuja Jeesuksia ympäri maailmanlaajuista verkkoamme, vaan usein ruoka- tai ulkoilmapäivityksiä joissa todetaan jotain sellaista että se olisi nyt sitten pääsiäinen. Ei tässä kaikessa mitään vikaa sinänsä, mutta kun jokin asia on tarpeeksi maneerista ja sitä toistaa kaavamaisesti suuri määrä ihmisiä, se muuttuu komedian lajeista parhaimmaksi eli tahattomaksi komiikaksi.</p><p>Sosiaalista mediaa on luonnehdittu varsin hyvin &quot;Internetiksi Internetin sisällä&quot; ja yhä suurempi osa kaikesta kohtaamisesta, yhteydenpidosta, tutustumisesta ja jopa rakastumisesta on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Ennen piti kysellä ihmisiltä jotka tuntevat ihastuksen kohteen että onko hän kuinka huumorintajuinen tai luotettava ja millaisista asioista hän pitää. Nykyään tuo kaikki hoituu näyttöpäätteen yksinäisen valokehän ympäröimänä, klikkailemalla erilaisia palveluja Facebookista LinkedIniin. Jos henkilö kirjoittaa blogia saat suurimman näköalapaikan hänen sieluunsa mitä saada voit. Tästä syystä blogistien elämä on usein seksuaalisesti aktiivista ja siihen kuuluu myös myöhemmillä vaiheilla taloudellinen yltäkylläisyys.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Joskus 1990-luvun kynnyksellä alkoivat henkilökohtaiset kotisivut olla jonkinmoinen villitys. Useimmiten niissä oli liitteenä tökerö kävijälaskuri jossa toistakymmentä vierailua sekä viimeisin päivitys joka oli jostain lähipäiviltä. En tiedä miksi kasvokuvista luonnottomimmat päätyivät noille sivustoille, mutta tämäkin oli eräänlainen sääntö jolle oli vain harvoja poikkeuksia. Ajatus oli että perustamalla omat kotisivut olet mielenkiintoinen henkilö, koska kaikilla muillakin mielenkiintoisilla henkilöillä on kotisivut. Kotisivut olivat tyyppillisesti omistettuja ylläpitäjän harrastusten listaamiselle, suosikkibändeille, elokuville ja muulle vastaavalle, joskaan sivuilla ei ollut kommentointimahdollisuutta ja yksipuolinen tiedottaminen oli ajan trendi. Kukaan ei osannut vielä edes kaivata mitään muuta. Sähköpostiosoite jossa oma domain oli toki pakollinen, sitten joku saattoi kirjoittaa sähköpostilla että hän tykkää kanssa noista bändeistä, elokuvalistalle voisi lisätä nämä ja nämä siltä ja siltä ohjaajalta, jos et ole nähnyt niin voin lainata. Viestintä oli rakentavaa ja henkilökohtaista, johtuen tyypillisimmin siitä että sivuja luki muutama kymmenenn nörttikaveria.

Seuraavaksi iskeytyivät tietoisuuteen erilaiset portaalit. Nuorten aikuisten kansoittama internet oli otollinen paikka keskustelufoorumeille, deittisivustoille sekä loistava mahdollisuus lanseerata ensimmäiset blogipalvelut. Blogien myötä jokainen sai viimeistään tekstiviestillä tilaamalla käyttäjätunnukset ja salasanan jolla pitää omaa blogiaan, ihan suomenkielisissä palveluissa. Edistyksen tukkeeksi osoittautui vain ihmisten haluttomuus jakaa oikeasti kiinnostavia tietoja itsestään ja pitäytyä jokapäiväisyyksissä joiden kirjoittaminen nettiin silloisen uskomuksen mukaan teki niistä yleisesti kiinnostavia. Kaupassa käynnin kuittaaminen joko kahdella sanalla tai piinallisen yksityiskohtaisen ostoslistan julkaisemisen lisäksi ei ollut muita keinoja kertoa käyneensä kaupassa. Kaupassa käyminen oli tuon ajan blogien perusteella äärimmäisen suosittu aihe, kiinnostuneita lukijoita sen sijaan ei ole vielä toistaiseksi havaittu. Kommentointi ja keskustelu oli useimmiten aika lämminhenkistä, sillä foorumien ympärille syntyi nopeasti yhteisöjä jotka muodostivat omanlaisensa ystäväverkoston. Joillain foorumeilla kirjoittaminen oli eräänlainen harrastus joka yhdisti nämä henkilöt. Draamaa ja villejä kuvioita alkoi tietenkin koneen ulkopuolisen elämän ja internet-elämän kohdatessa paljastua, niinpä ihmiset pääsivät seuraamaan julkisia mustasukkaisuuskohtauksia joita puitiin foorumin keskusteluissa, blogeissa, jotka vetivät mukaan aktiivisimmat 1000 kirjoittajaa kerralla kommentoimaan. Vahvan lehdistöä ja muuta tiedonvälistystä säädelleen editointikulttuurin ja korostuneen yksityisyyden maassa tällaiset miniskandaalit olivat täysin uusi ilmiö.

Sosiaalinen media räjäytti koko maailmamme ja mitä ajattelemme itsestämme, toisistamme, mitä haluamme muiden ajattelevan itsestämme, mitä haluamme heidän tietävän ajatuksistamme heitä koskien. Niinpä sosiaalinen media pursuaa kuvia ruokalautasista, lenkkareista, järvimaisemista, juhannuksena palvelimet todennäköisesti ylikuormittuivat välittäessään miljoonaa suttuista kuvaa rannalla leijuvasta liekkipallosta jossa samalla kertaa toivotettiin hyvää juhannusta ja kehotettiin olemaan varovaisesti.

Syystä tai toisesta juuri juhlapyhistä on tullut paskojen statuspäivitysten juhlaa. Ainoa poikkeus on vappu, mutta silloin harvempi ehtii paljon päivittääkään, saati lukea päivityksiä. Useita kansallisia juhlapyhiä leimaa surkeiden päivitysten virta josta normaalin ihmisen on vaikea uida pois. Juhannus tulikin jo käsiteltyä, samoin kesä yleisemminkin, jouluna taas tulee kuvia joulupöydästä, kynttilöistä, pimeästä ulkoilmasta jota valaisee vain ulkovalo hiipuvalla loisteellaan. Uudenvuoden kuvastoon kuuluvat piirretyt kuvat kahdesta kuohuviinilasista ja serpentiinistä, keskellä teksti jossa toivotetaan englanniksi hyvää uutta vuotta se ja se. Pikkujoulut ovat yleensä kuitattu vain maininnalla että nytpä olisi meidän firmassa pikkujoulut, kuvamateriaalia tulee harvoin. Pääsiäisenä ei lähetelläkään ristiinnaulittuja Jeesuksia ympäri maailmanlaajuista verkkoamme, vaan usein ruoka- tai ulkoilmapäivityksiä joissa todetaan jotain sellaista että se olisi nyt sitten pääsiäinen. Ei tässä kaikessa mitään vikaa sinänsä, mutta kun jokin asia on tarpeeksi maneerista ja sitä toistaa kaavamaisesti suuri määrä ihmisiä, se muuttuu komedian lajeista parhaimmaksi eli tahattomaksi komiikaksi.

Sosiaalista mediaa on luonnehdittu varsin hyvin "Internetiksi Internetin sisällä" ja yhä suurempi osa kaikesta kohtaamisesta, yhteydenpidosta, tutustumisesta ja jopa rakastumisesta on siirtynyt sosiaaliseen mediaan. Ennen piti kysellä ihmisiltä jotka tuntevat ihastuksen kohteen että onko hän kuinka huumorintajuinen tai luotettava ja millaisista asioista hän pitää. Nykyään tuo kaikki hoituu näyttöpäätteen yksinäisen valokehän ympäröimänä, klikkailemalla erilaisia palveluja Facebookista LinkedIniin. Jos henkilö kirjoittaa blogia saat suurimman näköalapaikan hänen sieluunsa mitä saada voit. Tästä syystä blogistien elämä on usein seksuaalisesti aktiivista ja siihen kuuluu myös myöhemmillä vaiheilla taloudellinen yltäkylläisyys.

]]>
4 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/172216-sahkopostista-sosiaaliseen-mediaan-mita-meille-tapahtui#comments Kulttuuri Blogien kirjoittaminen Internet Sosiaalinen media Valokuvaus Thu, 17 Jul 2014 16:38:58 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/172216-sahkopostista-sosiaaliseen-mediaan-mita-meille-tapahtui
Pokeriturnaus Riiassa - peliyhtiö Unibetin suuri skandaali http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/viihde/163038-pokeriturnaus-riikassa-peliyhtio-unibetin-suuri-skandaali <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p><strong>Erittäin vakava varoitus kaikille pelaajille peliyhtiöstä Unibet ja tapahtumasta Unibet Open</strong>. Tässä oma kokemukseni Unibetin törkeästä toiminnasta sekä Unibet Openin turnausjohdon asiattomasta käytöksestä. Sisältää runsaasti valheita ja perättömiä lupauksia.</p><p>&nbsp;</p><p>Järjestys:</p><p>Itse tapahtuma</p><p>Aikajana</p><p>Video ja sen mielenkiintoiset kohdat</p><p>&nbsp;</p><p>Voitin Unibetin pokerisoftan kautta paketin Unibet Open Riikaan marraskuussa 2013, jossa pelasin toiseaa päivänä televisiopöydässä bubblen (vaihe jossa kaikki paitsi yksi pelaaja pääsevät rahoille) alkaessa jolloin elektroniset apuvälineet ja muiden pöytien seuranta oli ehdottomasti kielletty turnausjohtaja John Scanlonin toimesta. Tätä ei kuitenkaan valvottu ja muissa pöydissä pelaajat seurasivat läheisiä pöytiä estoitta ja myös televisiopöytää käyttäen kännyköitä ja ainakin yhtä tablettia joka näkyy myös turnauksen streamissa. Televisiopöydästä taas ei ollut kunnon näköyhteyttä muihin pöytiin emmekä huomanneet muiden pöytien elektronisten laitteiden käyttöä kuin vasta aivan bubblen lopussa. Tästä luonnollisesti oli aivan valtava hyöty muiden pöytien pelaajille ja suuri haitta televisiopöydän osanottajille, kun edellämainitut olivat tietoisia merkkitilanteesta kaikissa pöydissä ja televisiopöydän pelaajat eivät. Streamia ei myöskään oltu ainakaan merkittävästi viivästetty, joten muut pöydät. Noin 70 minuuttia kestäneen bubblen peluun jälkeen putoan turnauksesta.</p><p>&nbsp;</p><p>Seuraavana päivänä seurasin bubblen kulkua videolta ja huomasin useita hämäriä asioita videolla. Kysyin asioista sähköpostilla ja sain ystävällisen kutsun Unibetin asiakasvastaavan Jopin kautta kasinolla käytävään keskusteluun, mikä osoittautui varsinaiseksi painostushaastatteluksi. Valitettavasti ainoa keskustelun todistaja oli Unibetin palkkalistoilla oleva tapahtumavastaava Nataly, jonka puolueettomuus tuntuu jääneen kovin vähälle tässä asiassa. Koko tapahtuman ajan molemmat henkilöt koittivat aktiivisesti saada minua jättämään asian sikseen, välillä hyvinkin hyökkäävästi.</p><p>&nbsp;</p><p>Aluksi turnausjohtaja John Scanlon painotti pitkään että minkäänlaista kolluusiota ei ole tapahtunut. Hän väitti katsoneensa streamista kohdan jonka olin lähettänyt Jopille ja Unibetin facebook-sivulta saamaani sähköpostiin, että kukaan ei katsonut streamia minkä turnausseuranta osoittaa valheeksi ja minkä Scanlon itse oli havainnut bubblen aikana. Tämä oli jäänyt streamille (videon kohdat löytyvät lopusta).</p><p>&nbsp;</p><p>Toisena asiana Scanlon väitti ettei stäkkikoolla ja niiden tietämsella ollut väliä. Hän väitti että streamissa on 7-10 minuutin viive sen jälkeen kun olin kertonut että se oli tietojeni mukaan korkeintaan 10 minuuttia ja ilmeisesti tässäkin hän valehteli, sillä viive oli ilmeisesti 1-2 minuuttia. Stramilla ei Scanlonin mukaan ollut vaikutusta peliin ja hänen mukaansa &rdquo;kaverit saivat myös bubblen aikana tulla juttelemaan pelaajien kanssa ja ettei muiden pöytien seuraaminen ollut kiellettyä (ristiriidassa streamilla julistettujen sääntöjen kanssa). Lisäksi hän väitti mm. ettei seisomaan nousemista ollut kielletty (samoin ristiriidassa) ja että olisin tv-pöydästä nousemalla nähnyt. Kaikki nämä väitteet osoittautuivat suoriksi valheiksi. Tämän jälkeen Scanlon totesi että &rdquo;bubblea ennen pelaajat olivat voineet käydä katsomassa merkkitilanteen, joten streamin seuraamisesta ei ole saanut hyötyä&rdquo; mihin vastasin että 70 minuutin aikana merkkitilanteet muuttuvat merkittävästi minkä Scanlon ohitti olankohautuksella.</p><p>&nbsp;</p><p>Heti bubblen jälkeen eräs suomalainen oli käynyt kysymässä etteikö muiden pöytien pelaajat olleet saaneet turnausseurannasta etua, mihin sama turnausjohtaja oli vastannut että &rdquo;elektroniset laitteet oli kielletty ja niihin heti puututtiin kun havaittiin&rdquo;. Turnauksen videosta selviää että turnausjohtaja oli itse kiertänyt pöydissä eikä ollut puuttunut bubblen aikana mm. tabletin käyttöön jossa videolta nähdään että puolet yhdestä pöydästä seuraa televisiopöydän tapahtumia. Keskustelussa Scanlon vahvisti että &rdquo;laitteet poistettiin heti kun ne huomattiin&rdquo; ja että &rdquo;laitteet poistettiin heti esiltä&rdquo;. Streamilta taas näemme että tämä ei ollut totta. Eli lisää käsittämätöntä toimintaa ja valehtelua turnausjohtajalta.</p><p>&nbsp;</p><p>Lisäksi turnausjohtaja Scanlon väitti että &rdquo;yhteispeli ja soft play eivät ole kolluusiota vaikka siitä olisi yhdessä päätetty pöydässä&rdquo;. Kysyin että eikö tämä juuri olisi kolluusiota ja että onko jakajilt kysytty tästä, mihin Scanlon vastasi että ei ole kysytty eikä kysytä. Scanlon väitti myös että tieto merkkipinoista ei olisi vaikuttanut pienempien pinkkojen peliin: &rdquo;1-2bb maksavat kuitenkin &rdquo;premium handeilla (kuten AK)&rdquo; vaikka joku olisi putoamassa. Selitin että cEV ja $EV toimivat vastakkain, mihin Scanlon myöntyi.</p><p>&nbsp;</p><p>Tämän jälkeen Scanlon totesi suoraan että heillä ei ole aikomusta hyvittää mitään ja että tulokset ovat lopulliset todeten &rdquo;you signed the documents&rdquo;. * Totesin keskustelun jatkamisen itse hyödyttömäksi näistä lähtökohdista ja harmittelin, että asiasta pitää raportoida pokerifoorumeille ja mediaan minkä jälkeen John räjähti, syytti minua kiristäjäksi ja uhkailijaksi ja lämpesin tästä itsekin ja totesin lopuksi suunnilleen sanatarkkaan &rdquo;so you think I get assraped and stay quiet&rdquo;. Ei varmasti järkevää, mutta jatkuva valehtelu, kysymysten sivuuttaminen, yleinen töykeä käyttäytyminen ja tuollainen syytös niiden jälkeen sai harkinnan pettämään hetkeksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Unibetin Suomen maajohtaja Antti Tikka lupasi ottaa asian selvitykseen. Juuri ennen joulua sain sähköpostin (sisältö löytyy lopusta, sain saman kirjallisena uudenvuodenaattona), jossa käytännössä Unibet ilmoitti että heillä ei ole mitään sanottavaa asiaan ja että minun pitäisi valittaa sen sijaan turnauspaikalle (kasino Riikassa). Tässä linkit vastaukseen: <u><a href="http://kuva.termiitti.com/v.php?img=33563">http://kuva.termiitti.com/v.php?img=33563</a></u> + <u><a href="http://kuva.termiitti.com/v.php?img=33564">http://kuva.termiitti.com/v.php?img=33564</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>He siis tämän lisäksi väittivät, ettei bubblen aikana ollut tapahtunut mitään sellaista toimintaa että kukaan pelaaja olisi siitä hyötynyt. Otin vielä tammikuun alussa yhteyttä maajohtajaan ja listasin toiseen viestiin myös sellaiset kohdat turnausseurannasta joihin pyysin heitä kiinnittämään huomiota. 2.1 sain vielä lyhyen vastauksen että laittaa tiedot eteenpäin, mutta myöhempiin viesteihin (9.1 ja 13.2) en ole saanut mitään vastausta.</p><p>&nbsp;</p><p>Ilmeisesti Unibetilla on nyt todettu että ovat valehtelullaan ja asian pimittelyllä ajaneet itsensä nurkkaan ja pyrkivät nyt vaikenemaan asian kuoliaaksi.</p><p>&nbsp;</p><p>Tapahtumien aikajana:</p><p>&nbsp;</p><p>La 7.12 ~22-23.30 Bubble</p><p>&nbsp;</p><p>Su 8.12</p><p>&nbsp;</p><p>~12-15 Yritän selvittää streamin ja pokerisivujen kautta että mitä kaikkea bubblen aikana on tapahtunut.</p><p>&nbsp;</p><p>~15-16:30 Yritän saada yhteyttä sähköpostilla Unibetin edustajiin ja lopulta saan facebookin ja asiakasvastaava Jopin kautta yhteyden ja kutsun keskusteluun kasinolle.</p><p>&nbsp;</p><p>~17:00-17:15 Käynti kasinolla, keskustelu Scanlonin ja Natalyn kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>~22:00 Postaan tapahtumista englanninkielisen selvityksen omaan ketjuun Pokerisivujen foorumeille joka myöhemmin poistetaan koska foorumille ei haluta englanninkielistä materiaalia.</p><p>&nbsp;</p><p>Ma 9.12 ~13:30 Viesti maajohtaja Antti Tikalle (vastaus klo 14, pari viestiä, lupaus palata asiaan loppuviikosta ja että tapaus selvitetään.</p><p>&nbsp;</p><p>16.12 Uusi viesti maajohtajalta (jutellut Natalyn kanssa ja pyytänyt turnausjohtajalta selvityksen tapahtumista)</p><p>&nbsp;</p><p>20.12 / 31.12 Saan vastaan Unibetin lausunnon tapauksesta, jossa lyhyesti a) vetäydytään vastuusta ja b) todetaan että mitään hyötyä ei ole kukaan turnauksen aikana saanut.</p><p>&nbsp;</p><p>2.1 Laitan vastauksen Jopille ja hän laittaa sen maajohtaja Antille, jossa nostan esiin muutaman kohdan joissa selkeästi Unibetin lausunto on ristiriidassa tapahtumien kanssa.</p><p>&nbsp;</p><p>Antti vastaa että hän laittaa kaiken informaation eteenpäin ja varmistaa vielä että palaute on vastaanotettu ja luettu.</p><p>&nbsp;</p><p>9.1 Laitan vielä linkin streamiin ja erotan siitä noin kymmenen tärkeintä kohtaa missä on (mahdollisesti) tapahtunut sääntöjen rikkomista.</p><p>&nbsp;</p><p>13.2 Laitan kysymyksen maajohtajalle että onko asiasta mitään lisätietoa?</p><p>&nbsp;</p><p>13.3 John Scanlon jatkaa Unibet Openin turnausjohtajana kuin mitään ei olisi tapahtunut Kööpenhaminassa. Streamissa kysymällä sain myös vastauksen ettei streamia ole myöhäistetty kuin 1-2 minuutilla turnauksen 1. ja 2. päivänä.</p><p>&nbsp;</p><p>Samana päivänä postaan tämän kirjoituksen kahdelle suomenkieliselle pokerifoorumille, joista toisen järjestämän turnaussarjan kautta olin voittanut tämän turnauspaketin. Kirjoitukset poistettiin nopeasti ja minulle annettiin varoitus perusteella &rdquo;Kaupallisten viestien lähettäminen foorumille on kiellettyä, myös kaupallisia toimijoita koskevan kielteisen julkisuuden levittäminen. &rdquo; Eli siis pokerifoorumin yhteistyökumppanien kritisointi on kiellettyä!</p><p>&nbsp;</p><p>Eli 2.1 jälkeen en ole saanut mitään yhteyttä Unibetin taholta. Tapausta ei selkeästi ole otettu vakavasti ja se on lakaistu maton alle eikä minkäänlaisia toimia / hyvitystä tapauksesta seuraa. Kaikki valheet ja rikotut lupaukset huomioiden tämä on aivan törkeätä toimintaa.</p><p>&nbsp;</p><p><strong>Video,</strong> alkaa bubblesta ja sääntöilmoituksesta: <u><a href="https://www.youtube.com/watch?v=FbZg34IRXKc#t=20125">https://www.youtube.com/watch?v=FbZg34IRXKc#t=20125</a></u></p><p>&nbsp;</p><p>Joitain mielenkiintoisia kohtia, voi löytyä muutakin sillä keskityin vain tuon lopun selvittämiseen:</p><p>&nbsp;</p><p>Bubble @ ~5:35:30 - ~6:51:00</p><p>&nbsp;</p><p>~5:35:30 - 5:35:55 Turnausjohtajan ilmoitus, joka kieltää pöydissä seisomisen, muiden pöytien seuraamisen ja vaatii pelaajia pysymään paikoillaan automaattisen rangaistuksen uhalla</p><p>&nbsp;</p><p>~5:39:30 - 5:40:00 Kahdelle pelaajalle rangaistus pöydässä seisomisesta</p><p>&nbsp;</p><p>5:56:30 - 5:57:30 Kännyköiden jatkuvaa käyttöä pöydissä.</p><p>&nbsp;</p><p>6:03:50 Pöytä 6 seuraa ja ilmeisesti hieman keskusteleekin pöydän 7 tilanteesta?</p><p>&nbsp;</p><p>6:06:00 - 6:06:40 Pöydissä 6 ja 7 lukuisia pelaajia seisoskelee koko ajan,</p><p>&nbsp;</p><p>6:13:00 - 6:14:00 Pelaajat pöydissä nousevat seisomaan useamman kerran ja muutkin pelaajat tutkivat estoitta muiden pöytien pelaajien tilannetta. Lisäksi pöydässä 6 paikka 9 (myös paikka 7 ja samoin pöydässä 7 joku pelaaja) räpeltelee loppupuolella jatkuvasti kännykkäänsä.</p><p>&nbsp;</p><p>6:14:20 Pöytä 6 paikka 9:n pelaaja myös käyttää kännykkää surutta jaon aikana kortit kädessä.</p><p>&nbsp;</p><p>6:36:40 - 6:37:40 Pelaajat seuraavat muita pöytiä surutta, myös ipad kovassa käytössä pöydässä 2 ja pöydällä myös jakojen aikana.</p><p>&nbsp;</p><p>6:46:00 - 6:47:00 <u><a href="http://www.youtube.com/watch?v=FbZg34IRXKc#t=24360">http://www.youtube.com/watch?v=FbZg34IRXKc#t=24360</a></u> Pöytä 2 keskustelee avoimesti feature-pöydästä ja ipad jossa finaalipöydän seuranta pyörii kiertää pöydässä. Turnausjohtaja John Scanlon huomaa asian, käy vilkaisemassa siellå takana ja poistuu naureskellen tekemättä mitään. Tämä ilmeisesti heti sen jälkeen, kun minä ja finaalipöydän hollantilaispelaaja (Johannes) huomasimme yhden pöydän 6 pelaajan käyttävän kännykkää ja pyysimme häntä poistamaan ne käytöstä.</p><p>&nbsp;</p><p>Huomioikaa myös että selkeästi suurimman osan ajasta stream oli keskittyneenä televisiopöytään, eikä minulla ole mahdollisuutta selvittää mitä tuolloin muualla tapahtui.</p><p>&nbsp;</p><p>Kokonaisuutena: varokaa Unibetia, Unibet Openia, turnausjohtaja John Scanlonin järjestämiä turnauksia!</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Erittäin vakava varoitus kaikille pelaajille peliyhtiöstä Unibet ja tapahtumasta Unibet Open. Tässä oma kokemukseni Unibetin törkeästä toiminnasta sekä Unibet Openin turnausjohdon asiattomasta käytöksestä. Sisältää runsaasti valheita ja perättömiä lupauksia.

 

Järjestys:

Itse tapahtuma

Aikajana

Video ja sen mielenkiintoiset kohdat

 

Voitin Unibetin pokerisoftan kautta paketin Unibet Open Riikaan marraskuussa 2013, jossa pelasin toiseaa päivänä televisiopöydässä bubblen (vaihe jossa kaikki paitsi yksi pelaaja pääsevät rahoille) alkaessa jolloin elektroniset apuvälineet ja muiden pöytien seuranta oli ehdottomasti kielletty turnausjohtaja John Scanlonin toimesta. Tätä ei kuitenkaan valvottu ja muissa pöydissä pelaajat seurasivat läheisiä pöytiä estoitta ja myös televisiopöytää käyttäen kännyköitä ja ainakin yhtä tablettia joka näkyy myös turnauksen streamissa. Televisiopöydästä taas ei ollut kunnon näköyhteyttä muihin pöytiin emmekä huomanneet muiden pöytien elektronisten laitteiden käyttöä kuin vasta aivan bubblen lopussa. Tästä luonnollisesti oli aivan valtava hyöty muiden pöytien pelaajille ja suuri haitta televisiopöydän osanottajille, kun edellämainitut olivat tietoisia merkkitilanteesta kaikissa pöydissä ja televisiopöydän pelaajat eivät. Streamia ei myöskään oltu ainakaan merkittävästi viivästetty, joten muut pöydät. Noin 70 minuuttia kestäneen bubblen peluun jälkeen putoan turnauksesta.

 

Seuraavana päivänä seurasin bubblen kulkua videolta ja huomasin useita hämäriä asioita videolla. Kysyin asioista sähköpostilla ja sain ystävällisen kutsun Unibetin asiakasvastaavan Jopin kautta kasinolla käytävään keskusteluun, mikä osoittautui varsinaiseksi painostushaastatteluksi. Valitettavasti ainoa keskustelun todistaja oli Unibetin palkkalistoilla oleva tapahtumavastaava Nataly, jonka puolueettomuus tuntuu jääneen kovin vähälle tässä asiassa. Koko tapahtuman ajan molemmat henkilöt koittivat aktiivisesti saada minua jättämään asian sikseen, välillä hyvinkin hyökkäävästi.

 

Aluksi turnausjohtaja John Scanlon painotti pitkään että minkäänlaista kolluusiota ei ole tapahtunut. Hän väitti katsoneensa streamista kohdan jonka olin lähettänyt Jopille ja Unibetin facebook-sivulta saamaani sähköpostiin, että kukaan ei katsonut streamia minkä turnausseuranta osoittaa valheeksi ja minkä Scanlon itse oli havainnut bubblen aikana. Tämä oli jäänyt streamille (videon kohdat löytyvät lopusta).

 

Toisena asiana Scanlon väitti ettei stäkkikoolla ja niiden tietämsella ollut väliä. Hän väitti että streamissa on 7-10 minuutin viive sen jälkeen kun olin kertonut että se oli tietojeni mukaan korkeintaan 10 minuuttia ja ilmeisesti tässäkin hän valehteli, sillä viive oli ilmeisesti 1-2 minuuttia. Stramilla ei Scanlonin mukaan ollut vaikutusta peliin ja hänen mukaansa ”kaverit saivat myös bubblen aikana tulla juttelemaan pelaajien kanssa ja ettei muiden pöytien seuraaminen ollut kiellettyä (ristiriidassa streamilla julistettujen sääntöjen kanssa). Lisäksi hän väitti mm. ettei seisomaan nousemista ollut kielletty (samoin ristiriidassa) ja että olisin tv-pöydästä nousemalla nähnyt. Kaikki nämä väitteet osoittautuivat suoriksi valheiksi. Tämän jälkeen Scanlon totesi että ”bubblea ennen pelaajat olivat voineet käydä katsomassa merkkitilanteen, joten streamin seuraamisesta ei ole saanut hyötyä” mihin vastasin että 70 minuutin aikana merkkitilanteet muuttuvat merkittävästi minkä Scanlon ohitti olankohautuksella.

 

Heti bubblen jälkeen eräs suomalainen oli käynyt kysymässä etteikö muiden pöytien pelaajat olleet saaneet turnausseurannasta etua, mihin sama turnausjohtaja oli vastannut että ”elektroniset laitteet oli kielletty ja niihin heti puututtiin kun havaittiin”. Turnauksen videosta selviää että turnausjohtaja oli itse kiertänyt pöydissä eikä ollut puuttunut bubblen aikana mm. tabletin käyttöön jossa videolta nähdään että puolet yhdestä pöydästä seuraa televisiopöydän tapahtumia. Keskustelussa Scanlon vahvisti että ”laitteet poistettiin heti kun ne huomattiin” ja että ”laitteet poistettiin heti esiltä”. Streamilta taas näemme että tämä ei ollut totta. Eli lisää käsittämätöntä toimintaa ja valehtelua turnausjohtajalta.

 

Lisäksi turnausjohtaja Scanlon väitti että ”yhteispeli ja soft play eivät ole kolluusiota vaikka siitä olisi yhdessä päätetty pöydässä”. Kysyin että eikö tämä juuri olisi kolluusiota ja että onko jakajilt kysytty tästä, mihin Scanlon vastasi että ei ole kysytty eikä kysytä. Scanlon väitti myös että tieto merkkipinoista ei olisi vaikuttanut pienempien pinkkojen peliin: ”1-2bb maksavat kuitenkin ”premium handeilla (kuten AK)” vaikka joku olisi putoamassa. Selitin että cEV ja $EV toimivat vastakkain, mihin Scanlon myöntyi.

 

Tämän jälkeen Scanlon totesi suoraan että heillä ei ole aikomusta hyvittää mitään ja että tulokset ovat lopulliset todeten ”you signed the documents”. * Totesin keskustelun jatkamisen itse hyödyttömäksi näistä lähtökohdista ja harmittelin, että asiasta pitää raportoida pokerifoorumeille ja mediaan minkä jälkeen John räjähti, syytti minua kiristäjäksi ja uhkailijaksi ja lämpesin tästä itsekin ja totesin lopuksi suunnilleen sanatarkkaan ”so you think I get assraped and stay quiet”. Ei varmasti järkevää, mutta jatkuva valehtelu, kysymysten sivuuttaminen, yleinen töykeä käyttäytyminen ja tuollainen syytös niiden jälkeen sai harkinnan pettämään hetkeksi.

 

Unibetin Suomen maajohtaja Antti Tikka lupasi ottaa asian selvitykseen. Juuri ennen joulua sain sähköpostin (sisältö löytyy lopusta, sain saman kirjallisena uudenvuodenaattona), jossa käytännössä Unibet ilmoitti että heillä ei ole mitään sanottavaa asiaan ja että minun pitäisi valittaa sen sijaan turnauspaikalle (kasino Riikassa). Tässä linkit vastaukseen: http://kuva.termiitti.com/v.php?img=33563 + http://kuva.termiitti.com/v.php?img=33564

 

He siis tämän lisäksi väittivät, ettei bubblen aikana ollut tapahtunut mitään sellaista toimintaa että kukaan pelaaja olisi siitä hyötynyt. Otin vielä tammikuun alussa yhteyttä maajohtajaan ja listasin toiseen viestiin myös sellaiset kohdat turnausseurannasta joihin pyysin heitä kiinnittämään huomiota. 2.1 sain vielä lyhyen vastauksen että laittaa tiedot eteenpäin, mutta myöhempiin viesteihin (9.1 ja 13.2) en ole saanut mitään vastausta.

 

Ilmeisesti Unibetilla on nyt todettu että ovat valehtelullaan ja asian pimittelyllä ajaneet itsensä nurkkaan ja pyrkivät nyt vaikenemaan asian kuoliaaksi.

 

Tapahtumien aikajana:

 

La 7.12 ~22-23.30 Bubble

 

Su 8.12

 

~12-15 Yritän selvittää streamin ja pokerisivujen kautta että mitä kaikkea bubblen aikana on tapahtunut.

 

~15-16:30 Yritän saada yhteyttä sähköpostilla Unibetin edustajiin ja lopulta saan facebookin ja asiakasvastaava Jopin kautta yhteyden ja kutsun keskusteluun kasinolle.

 

~17:00-17:15 Käynti kasinolla, keskustelu Scanlonin ja Natalyn kanssa.

 

~22:00 Postaan tapahtumista englanninkielisen selvityksen omaan ketjuun Pokerisivujen foorumeille joka myöhemmin poistetaan koska foorumille ei haluta englanninkielistä materiaalia.

 

Ma 9.12 ~13:30 Viesti maajohtaja Antti Tikalle (vastaus klo 14, pari viestiä, lupaus palata asiaan loppuviikosta ja että tapaus selvitetään.

 

16.12 Uusi viesti maajohtajalta (jutellut Natalyn kanssa ja pyytänyt turnausjohtajalta selvityksen tapahtumista)

 

20.12 / 31.12 Saan vastaan Unibetin lausunnon tapauksesta, jossa lyhyesti a) vetäydytään vastuusta ja b) todetaan että mitään hyötyä ei ole kukaan turnauksen aikana saanut.

 

2.1 Laitan vastauksen Jopille ja hän laittaa sen maajohtaja Antille, jossa nostan esiin muutaman kohdan joissa selkeästi Unibetin lausunto on ristiriidassa tapahtumien kanssa.

 

Antti vastaa että hän laittaa kaiken informaation eteenpäin ja varmistaa vielä että palaute on vastaanotettu ja luettu.

 

9.1 Laitan vielä linkin streamiin ja erotan siitä noin kymmenen tärkeintä kohtaa missä on (mahdollisesti) tapahtunut sääntöjen rikkomista.

 

13.2 Laitan kysymyksen maajohtajalle että onko asiasta mitään lisätietoa?

 

13.3 John Scanlon jatkaa Unibet Openin turnausjohtajana kuin mitään ei olisi tapahtunut Kööpenhaminassa. Streamissa kysymällä sain myös vastauksen ettei streamia ole myöhäistetty kuin 1-2 minuutilla turnauksen 1. ja 2. päivänä.

 

Samana päivänä postaan tämän kirjoituksen kahdelle suomenkieliselle pokerifoorumille, joista toisen järjestämän turnaussarjan kautta olin voittanut tämän turnauspaketin. Kirjoitukset poistettiin nopeasti ja minulle annettiin varoitus perusteella ”Kaupallisten viestien lähettäminen foorumille on kiellettyä, myös kaupallisia toimijoita koskevan kielteisen julkisuuden levittäminen. ” Eli siis pokerifoorumin yhteistyökumppanien kritisointi on kiellettyä!

 

Eli 2.1 jälkeen en ole saanut mitään yhteyttä Unibetin taholta. Tapausta ei selkeästi ole otettu vakavasti ja se on lakaistu maton alle eikä minkäänlaisia toimia / hyvitystä tapauksesta seuraa. Kaikki valheet ja rikotut lupaukset huomioiden tämä on aivan törkeätä toimintaa.

 

Video, alkaa bubblesta ja sääntöilmoituksesta: https://www.youtube.com/watch?v=FbZg34IRXKc#t=20125

 

Joitain mielenkiintoisia kohtia, voi löytyä muutakin sillä keskityin vain tuon lopun selvittämiseen:

 

Bubble @ ~5:35:30 - ~6:51:00

 

~5:35:30 - 5:35:55 Turnausjohtajan ilmoitus, joka kieltää pöydissä seisomisen, muiden pöytien seuraamisen ja vaatii pelaajia pysymään paikoillaan automaattisen rangaistuksen uhalla

 

~5:39:30 - 5:40:00 Kahdelle pelaajalle rangaistus pöydässä seisomisesta

 

5:56:30 - 5:57:30 Kännyköiden jatkuvaa käyttöä pöydissä.

 

6:03:50 Pöytä 6 seuraa ja ilmeisesti hieman keskusteleekin pöydän 7 tilanteesta?

 

6:06:00 - 6:06:40 Pöydissä 6 ja 7 lukuisia pelaajia seisoskelee koko ajan,

 

6:13:00 - 6:14:00 Pelaajat pöydissä nousevat seisomaan useamman kerran ja muutkin pelaajat tutkivat estoitta muiden pöytien pelaajien tilannetta. Lisäksi pöydässä 6 paikka 9 (myös paikka 7 ja samoin pöydässä 7 joku pelaaja) räpeltelee loppupuolella jatkuvasti kännykkäänsä.

 

6:14:20 Pöytä 6 paikka 9:n pelaaja myös käyttää kännykkää surutta jaon aikana kortit kädessä.

 

6:36:40 - 6:37:40 Pelaajat seuraavat muita pöytiä surutta, myös ipad kovassa käytössä pöydässä 2 ja pöydällä myös jakojen aikana.

 

6:46:00 - 6:47:00 http://www.youtube.com/watch?v=FbZg34IRXKc#t=24360 Pöytä 2 keskustelee avoimesti feature-pöydästä ja ipad jossa finaalipöydän seuranta pyörii kiertää pöydässä. Turnausjohtaja John Scanlon huomaa asian, käy vilkaisemassa siellå takana ja poistuu naureskellen tekemättä mitään. Tämä ilmeisesti heti sen jälkeen, kun minä ja finaalipöydän hollantilaispelaaja (Johannes) huomasimme yhden pöydän 6 pelaajan käyttävän kännykkää ja pyysimme häntä poistamaan ne käytöstä.

 

Huomioikaa myös että selkeästi suurimman osan ajasta stream oli keskittyneenä televisiopöytään, eikä minulla ole mahdollisuutta selvittää mitä tuolloin muualla tapahtui.

 

Kokonaisuutena: varokaa Unibetia, Unibet Openia, turnausjohtaja John Scanlonin järjestämiä turnauksia!

]]>
4 http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/viihde/163038-pokeriturnaus-riikassa-peliyhtio-unibetin-suuri-skandaali#comments Vapaa-aika Internet Kasinopelit Nettipelit Pokeri Fri, 14 Mar 2014 01:12:25 +0000 Esko Virri http://eskovirri.puheenvuoro.uusisuomi.fi/viihde/163038-pokeriturnaus-riikassa-peliyhtio-unibetin-suuri-skandaali
Verkkoselaimen pikanäppäimet http://henrimantysaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/162355-verkkoselaimen-pikanappaimet <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Tietokoneen käyttö on usein sujuvampaa, mitä vähemmän käsien paikkaa joutuu vaihtamaan hiiren ja näppäimistön välillä. Näppäimistölle on siksi tehty useita pikakomentoja, jotta hiirtä joutuisi tökkimään mahdollisimman vähän.</p> <p>Seuraavat pikanäppäimet toimivat ainakin Firefoxissa. Ne ovat tulleet minulle vastaan sattumalta käytön yhteydessä. Useimmat varmasti toimivat myös Chromessa. Internet Explorerissa en ole kokeillut.</p><p><strong>Välilyönti</strong></p><p>Siirtää sivua ruudullisen verran alaspäin. Sama kuin Page Down.</p><p><strong>Shift+Välilyönti</strong></p><p>Sama ylöspäin. Näppäin Shiftin kanssa tekee useissa tapauksissa päinvastaisen toiminnon kuin pelkkä pikanäppäin. Myös Page Up toimii.</p><p><strong>Home/End</strong></p><p>Sivun aivan alkuun/sivun aivan loppuun<strong><br /></strong></p><p><strong>Ctrl+T</strong></p><p>Avaa uuden välilehden etualalle.</p><p><strong>Ctrl+W</strong></p><p>Sulkee aktiivisen välilehden.</p><p><strong>Shift+Ctrl+T</strong></p><p>Avaa uudelleen edellisen suljetun välilehden. Säästää monelta turhaumalta kun tulee vahingossa suljettua tärkeä sivu.</p><p><strong>Ctrl+Tabulaattori</strong></p><p>Vaihtaa näkyviin edellisen aktiivisen välilehden. (Vanhemmissa selaimissa selaa välilehtiä eteenpäin.) Tabulaattoria voi painaa useita kertoja peräkkäin vapauttamatta Controlia päästäkseen edemmäksi listassa.</p><p><strong>Shift+Ctrl+Tabulaattori</strong></p><p>Avaa valikon, jossa näkyvät senhetkiset välilehdet. (Vanhemmissa selaimissa selaa välilehtiä taaksepäin. Tämä toiminto oli mielestäni paljon kätevämpi.)</p><p><strong>Ctrl+Numero</strong></p><p>Vaihtaa näkyviin numeron mukaisen välilehden. Toimii vain yhdeksään ensimmäiseen.</p><p><strong>Ctrl+L</strong></p><p>Maalaa osoiterivin tekstin, jolloin uutta osoitetta on helppo lähteä kirjoittamaan suoraan.</p><p><strong>Ctrl+K</strong></p><p>Maalaa uusissa selaimissa oikeassa ylänurkassa olevan hakupalkin tekstin. Jälleen helppo kirjoittaa hakusana suoraan.</p><p><strong>Ctrl+F</strong></p><p>Etsii sivulta tekstiä.</p><p><strong>F5</strong></p><p>Päivittää sivun. <strong>Ctrl+F5</strong> lataa sivun verkosta välimuistin sijaan (tekee siis tehokkaamman päivityksen).</p><p><strong>F11</strong></p><p>Asettaa sivun koko ruudun kokoiseksi. Peruuntuu painamalla uudelleen F11.</p><p>&nbsp;</p><p>Vielä yksi, joka toimii hiirellä: <strong>Linkin painaminen rullalla </strong>avaa sen uuteen välilehteen.</p><p>&nbsp;</p><p>EDIT: Kommenttiosastolla muistutettiin näistä:</p><p><strong>Ctrl+J</strong></p><p>Avaa listan latauksista omaan ikkunaan.</p><p><strong>Ctrl+B</strong></p><p>Avaa listan suosikeista selaimen vasempaan laitaan.</p><p>&nbsp;</p><p>Mieleeni tuli näistä vielä muutama:</p><p><strong>Ctrl+D</strong></p><p>Lisää auki olevan sivuston suosikkeihin.</p><p><strong>Ctrl+H</strong></p><p>Avaa sivuhistorian.</p><p><strong>Ctrl+N</strong></p><p>Avaa uuden selainikkunan (toimii lähes kaikissa muissakin ohjelmissa, esim. tekstin- ja kuvankäsittelysoftassa).</p><p><strong>Ctrl+U</strong></p><p>Näyttää sivun lähdekoodin.</p><p><strong>Ctrl+Shift+Delete</strong></p><p>Avaa historiatietojen poistovalikon. <strong>Tämä on todella tärkeä ja hyödyllinen toiminto!</strong></p><p><strong><br /></strong></p><p>Sitten vielä pari Firefoxiin: nämä voi kirjoittaa osoiteriville.</p><p><strong>about:addons</strong></p><p>Avaa lisäosien asetukset, josta voi nähdä asennetut lisäosat ja etsiä uusia.</p><p><strong>about:blank</strong></p><p>Avaa aivan täysin tyhjän sivun. Tämän voi esimerkiksi laittaa aloitussivuksi jos ei halua sinne mitään hyödyllistä.</p><p><strong>about:config</strong></p><p>Näyttää Firefoxin konepellin alla olevat asetukset. Näitä räplätessä kannattaa tietää, mitä tekee.</p><p><a href="http://www.howtogeek.com/104522/find-hidden-features-and-easter-eggs-on-firefoxs-about-pages/">Täällä</a> vielä perusteellisempi lista. Minä itse käytän selkeästi eniten noita kolmea. Muitakin toki löytyy.</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Tietokoneen käyttö on usein sujuvampaa, mitä vähemmän käsien paikkaa joutuu vaihtamaan hiiren ja näppäimistön välillä. Näppäimistölle on siksi tehty useita pikakomentoja, jotta hiirtä joutuisi tökkimään mahdollisimman vähän.

Seuraavat pikanäppäimet toimivat ainakin Firefoxissa. Ne ovat tulleet minulle vastaan sattumalta käytön yhteydessä. Useimmat varmasti toimivat myös Chromessa. Internet Explorerissa en ole kokeillut.

Välilyönti

Siirtää sivua ruudullisen verran alaspäin. Sama kuin Page Down.

Shift+Välilyönti

Sama ylöspäin. Näppäin Shiftin kanssa tekee useissa tapauksissa päinvastaisen toiminnon kuin pelkkä pikanäppäin. Myös Page Up toimii.

Home/End

Sivun aivan alkuun/sivun aivan loppuun

Ctrl+T

Avaa uuden välilehden etualalle.

Ctrl+W

Sulkee aktiivisen välilehden.

Shift+Ctrl+T

Avaa uudelleen edellisen suljetun välilehden. Säästää monelta turhaumalta kun tulee vahingossa suljettua tärkeä sivu.

Ctrl+Tabulaattori

Vaihtaa näkyviin edellisen aktiivisen välilehden. (Vanhemmissa selaimissa selaa välilehtiä eteenpäin.) Tabulaattoria voi painaa useita kertoja peräkkäin vapauttamatta Controlia päästäkseen edemmäksi listassa.

Shift+Ctrl+Tabulaattori

Avaa valikon, jossa näkyvät senhetkiset välilehdet. (Vanhemmissa selaimissa selaa välilehtiä taaksepäin. Tämä toiminto oli mielestäni paljon kätevämpi.)

Ctrl+Numero

Vaihtaa näkyviin numeron mukaisen välilehden. Toimii vain yhdeksään ensimmäiseen.

Ctrl+L

Maalaa osoiterivin tekstin, jolloin uutta osoitetta on helppo lähteä kirjoittamaan suoraan.

Ctrl+K

Maalaa uusissa selaimissa oikeassa ylänurkassa olevan hakupalkin tekstin. Jälleen helppo kirjoittaa hakusana suoraan.

Ctrl+F

Etsii sivulta tekstiä.

F5

Päivittää sivun. Ctrl+F5 lataa sivun verkosta välimuistin sijaan (tekee siis tehokkaamman päivityksen).

F11

Asettaa sivun koko ruudun kokoiseksi. Peruuntuu painamalla uudelleen F11.

 

Vielä yksi, joka toimii hiirellä: Linkin painaminen rullalla avaa sen uuteen välilehteen.

 

EDIT: Kommenttiosastolla muistutettiin näistä:

Ctrl+J

Avaa listan latauksista omaan ikkunaan.

Ctrl+B

Avaa listan suosikeista selaimen vasempaan laitaan.

 

Mieleeni tuli näistä vielä muutama:

Ctrl+D

Lisää auki olevan sivuston suosikkeihin.

Ctrl+H

Avaa sivuhistorian.

Ctrl+N

Avaa uuden selainikkunan (toimii lähes kaikissa muissakin ohjelmissa, esim. tekstin- ja kuvankäsittelysoftassa).

Ctrl+U

Näyttää sivun lähdekoodin.

Ctrl+Shift+Delete

Avaa historiatietojen poistovalikon. Tämä on todella tärkeä ja hyödyllinen toiminto!


Sitten vielä pari Firefoxiin: nämä voi kirjoittaa osoiteriville.

about:addons

Avaa lisäosien asetukset, josta voi nähdä asennetut lisäosat ja etsiä uusia.

about:blank

Avaa aivan täysin tyhjän sivun. Tämän voi esimerkiksi laittaa aloitussivuksi jos ei halua sinne mitään hyödyllistä.

about:config

Näyttää Firefoxin konepellin alla olevat asetukset. Näitä räplätessä kannattaa tietää, mitä tekee.

Täällä vielä perusteellisempi lista. Minä itse käytän selkeästi eniten noita kolmea. Muitakin toki löytyy.

]]>
15 http://henrimantysaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/162355-verkkoselaimen-pikanappaimet#comments Vapaa-aika Internet Käytettävyys Tietotekniikka Wed, 05 Mar 2014 14:10:24 +0000 Henri Mäntysaari http://henrimantysaari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/162355-verkkoselaimen-pikanappaimet
Kuvataiteen tulevaisuus ja tulevaisuuden kuvataide. http://anttihanelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/159975-kuvataiteen-tulevaisuus-ja-tulevaisuuden-kuvataide <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p> </p><p> Normal 0 21 false false false FI X-NONE X-NONE </p><p class="MsoNormal"><br /> <br /> Eräässä keskustelussa jo aikaa sitten ilmaisin mielipiteeni maalaustaiteen häviämisestä tai paremminkin sen tulemisesta marginaaliseksi osaksi kuvataiteita. Ilmiö ei ole uusi, sillä runsaasti yli sata vuotta sitten tuli valokuva todellisuuden näkymän toistajana maalaustaiteen vahvaksi kilpailijaksi, jopa korvaajaksi. Maalauksella voi kuitenkin ilmaista paitsi näkymän, aiheen, suoraa realistista kuvausta, myös monin eri tavoin sekä maalarin havainnosta tehtyä tulkintaa näkemästään että täysin kuvitteellista ja/tai abstraktia asiaa, johon valokuvalla ei juuri pääse edes kuvankäsittelyllä. Näinhän tekivät mm. impressionistit jo 1800-luvun puolivälissä, ja heidän jälkeensä erilaiset tekniikat ja ismit veivät kuvataidetta kymmeniin eri suuntiin aina nykyhetkeen asti.</p> <p class="MsoNormal">Valokuvan lisäksi kuvataiteen käsitettä on runsaan vuosisadan laajentanut elokuva ja viimeisimmät 50-60 vuotta uudet tekniikat ja menetelmät yhä runsaammin alkaen videoista aina nykypäivän digitaaliseen kuvan tekoon, muokkaamiseen, monistamiseen ja siirtoon. Mitään syytä ei ole olettaa, ettei tällainen kuvataiteen laajeneminen, pirstaloituminen ja monitahoisuus jatkuisi edelleen. </p> <p class="MsoNormal">Vaikka joudunkin lainaamaan naapurin tontilta, niin totean, että tämän päivän HS:n kulttuuriosiossa oli tervetullut artikkeli asiasta. &nbsp;Siinä Kaisa Viljanen käsittelee asiaa otsikolla ”Kuvataide muuttuu biteiksi" käyttäen hyväksi neljän kuvataiteen edustajan, Jaakko Pallasvuon, Laura Köönikän, Timo Bredenbergin ja Kari Immosen kirjoituksia kuvataiteesta vuonna 2025. Niissä mm. Jaakko Pallasvuo antaa mielensä laukata estoitta kuvatessaan tulevaa tilannetta.</p> <p class="MsoNormal">Itse uskon, että paljon vanhaa on silloin vielä jäljellä, 10 vuotta on kuitenkin lyhyt periodi, mutta muutos tulee joka tapauksessa olemaan suuri. Maalauksessa ja erityisesti kuvanveistossa näkyvä ihmisen käden ja taidon jälki tulee tietysti aina viehättämään laajaa joukkoa ihmisiä, valokuvaushan kärsii siihen liitetystä ”koneella tehdyn” imagosta.</p> <p class="MsoNormal">Internet tulee olemaan melko varmasti se alusta, jolla tulevaisuuden kuvataide lepää. Jo nyt internet on foorumi, jolla taiteilijat teoksineen voivat suoraan ilman välikäsiä kohdata kollegat, arvostelijat ja suuren yleisön sekä myös potentiaalisen ostajakunnan. Netissä he näkevät reaaliajassa taiteen globaalin nykytilan, mutta myös altistuvat ennen kokemattoman laajalle ja raa´alle kilpailulle. Vertaisarviointi on jokaiselle netissä kävijälle mahdollista.</p> <p class="MsoNormal">Artikkeli panee todella omakohtaisesti miettimään missä nyt mennään sekä mitä ja miten voisi kehityksen ja muutoksen arvioida kulkevan. Ammattilaiset kuvataiteen piirissä ovat tietysti asiaa pohtineet, mutta julkista keskustelua en muista juuri nähneeni. Nyt on ainakin hyvä aloitus tehty.</p> <p>&nbsp;</p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div>



Eräässä keskustelussa jo aikaa sitten ilmaisin mielipiteeni maalaustaiteen häviämisestä tai paremminkin sen tulemisesta marginaaliseksi osaksi kuvataiteita. Ilmiö ei ole uusi, sillä runsaasti yli sata vuotta sitten tuli valokuva todellisuuden näkymän toistajana maalaustaiteen vahvaksi kilpailijaksi, jopa korvaajaksi. Maalauksella voi kuitenkin ilmaista paitsi näkymän, aiheen, suoraa realistista kuvausta, myös monin eri tavoin sekä maalarin havainnosta tehtyä tulkintaa näkemästään että täysin kuvitteellista ja/tai abstraktia asiaa, johon valokuvalla ei juuri pääse edes kuvankäsittelyllä. Näinhän tekivät mm. impressionistit jo 1800-luvun puolivälissä, ja heidän jälkeensä erilaiset tekniikat ja ismit veivät kuvataidetta kymmeniin eri suuntiin aina nykyhetkeen asti.

Valokuvan lisäksi kuvataiteen käsitettä on runsaan vuosisadan laajentanut elokuva ja viimeisimmät 50-60 vuotta uudet tekniikat ja menetelmät yhä runsaammin alkaen videoista aina nykypäivän digitaaliseen kuvan tekoon, muokkaamiseen, monistamiseen ja siirtoon. Mitään syytä ei ole olettaa, ettei tällainen kuvataiteen laajeneminen, pirstaloituminen ja monitahoisuus jatkuisi edelleen.

Vaikka joudunkin lainaamaan naapurin tontilta, niin totean, että tämän päivän HS:n kulttuuriosiossa oli tervetullut artikkeli asiasta.  Siinä Kaisa Viljanen käsittelee asiaa otsikolla ”Kuvataide muuttuu biteiksi" käyttäen hyväksi neljän kuvataiteen edustajan, Jaakko Pallasvuon, Laura Köönikän, Timo Bredenbergin ja Kari Immosen kirjoituksia kuvataiteesta vuonna 2025. Niissä mm. Jaakko Pallasvuo antaa mielensä laukata estoitta kuvatessaan tulevaa tilannetta.

Itse uskon, että paljon vanhaa on silloin vielä jäljellä, 10 vuotta on kuitenkin lyhyt periodi, mutta muutos tulee joka tapauksessa olemaan suuri. Maalauksessa ja erityisesti kuvanveistossa näkyvä ihmisen käden ja taidon jälki tulee tietysti aina viehättämään laajaa joukkoa ihmisiä, valokuvaushan kärsii siihen liitetystä ”koneella tehdyn” imagosta.

Internet tulee olemaan melko varmasti se alusta, jolla tulevaisuuden kuvataide lepää. Jo nyt internet on foorumi, jolla taiteilijat teoksineen voivat suoraan ilman välikäsiä kohdata kollegat, arvostelijat ja suuren yleisön sekä myös potentiaalisen ostajakunnan. Netissä he näkevät reaaliajassa taiteen globaalin nykytilan, mutta myös altistuvat ennen kokemattoman laajalle ja raa´alle kilpailulle. Vertaisarviointi on jokaiselle netissä kävijälle mahdollista.

Artikkeli panee todella omakohtaisesti miettimään missä nyt mennään sekä mitä ja miten voisi kehityksen ja muutoksen arvioida kulkevan. Ammattilaiset kuvataiteen piirissä ovat tietysti asiaa pohtineet, mutta julkista keskustelua en muista juuri nähneeni. Nyt on ainakin hyvä aloitus tehty.

 

]]>
18 http://anttihanelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/159975-kuvataiteen-tulevaisuus-ja-tulevaisuuden-kuvataide#comments Kulttuuri Internet Kuvataide Tulevaisuus Tue, 04 Feb 2014 18:00:53 +0000 Antti Hanelius http://anttihanelius.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/159975-kuvataiteen-tulevaisuus-ja-tulevaisuuden-kuvataide
Terapeuttini Internet http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/159148-terapeuttini-internet <div class="field field-type-number-integer field-field-image-permission"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> No permission </div> </div> </div> <p>Minulla on harha. Netissä sille altistuu jatkuvasti. Lisäksi tuo harha voimistuu ja saa yhä radikaalimpia muotoja mitä kauemmin netissä viettää aikaa, etenkin jos ei ymmärrä omaa tilaansa. Nopeasti käykin niin että tylsyys muuttuu sivistysarvojen vaalimiseksi, kapeakatseisuus avaramielisyydeksi, jäykkyys rehellisyydeksi, ilottomuus ja totisuus vakuuuttavat omasta viisaudesta sekä sielullisesta ylevyydestä ja muutosvastarinta kääntyy jollain hämärällä tavalla vastuullisuudeksi. Joskus mietin mikä ihmisiä vaivaa, kunnes tajuan todellisuuden ja ymmärrän ettei netti ole edustava otos kaikista suomalaisista. </p><p>Suomalaisella netti-ihmisellä on taipumus sellaiseen ristiriitaan että he ovat toisaalta olevinaan kovin vaatimattomia, mutta käyttäytyvät ikään kuin kaikkien olisi välttämätöntä tietää heidän mielipiteensä. Puhuttaessa jostain tv-ohjelmasta he tulevat kertomaan etteivät seuraa kyseistä ohjelmaa ja se on heistä surkea. Eivätkä he näe mitään ristiriitaa tuon tyyppisissä kommenteissaan. Keskustelun ollessa kirjan, elokuvan, tv-sarjan tai minkä tahansa sisällöstä he hyökkäävät kertomaan oman kielteisen kantansa, jolla tyypillisesti pyritään jonkinlaisen asketismin kautta asettumaan muiden keskustelijoiden yläpuolelle omalla vakavuudella, ilottomuudella ja jäykkyydellä. Tavoitellaan siis mitä ansiottominta arvonnousua. Harvoinpa sitä on luvassakaan, mutta tyypillisesti löytyy joku samanhenkinen joka tulee myöskin kertomaan kuinka häntäkin ärsyttää puheena oleva (tai jokin muu) asia. </p><p>Internetin keskusteluja seuraavallakin on nopeasti kohdallaan harha: syntyy vaikutelma että ihmisten enemmistö olisi äärimmäisen kuivia, kielteisesti ajattelevia, jäykkiä snobeja, joiden mielestä maailma oli parhaimmillaan jotakuinkin vuonna 1967-1968 koska aikaa jossa jauhotkin jauhettiin itse myllyssä ja oli kaikki niin idyllistä, ei osata tarkemmin määrittää ja noloa olisi tunnustaakin että koko oma maailmankuva pohjaa Suomi-Filmin kliseisimpään kuvastoon. </p><p>Tyypillisesti netissä mesovat eniten ne joilla on paitsi aikaa, myös valtavasti sanottavaa ja hankaluuksia tulla kuulluksi missään muualla. Nämä henkilöt ovat ne joiden kommentit ovat happamia joka asiaan, kaikki on väärin, ennen oli paremmin, mikään ei onnistu ja tulevaisuus on kadotuksessa jo nyt. He ovat tylsiä ihmisiä. Eivätkä he siitä sielullisesta ylevyydestäkään paljoa ymmärrä, jäykkä kielteisyys ja kaiken uuden vastustaminen ovat heille elämäntehtäviä. </p><p>Ranskan termi avantgarde tarkoittaa kirjaimellisesti "ennen vartijaa" jolla viitataan rajoja rikkoviin suuntauksiin erilaisessa luovassa työssä. Internetissä on kuitenkin runsaasti vanhan maailman vartijoita, jotka hyvin mielellään pilaavat sinunkin päiväsi kostoksi että olit innoissasi jostain tai löysit jotain mielestäsi jännittävää jonka halusit jakaa kaikkien kanssa. Synkän taustakuoron heistä saa digitaalisesti mumisemaan mille tahansa kielteiselle mielipiteelle, kunhan muistat olla jotain uutta vastaan tai ainakin kirota nykyaikaa, entisaikojen ylistäminenkin on sallittua. Viimeinenhän on kuin tanssiinkutsu siihen kuinka nykyaikana mikään ei ole erityisen hyvin. Näiden henkilöiden harha on kuvitella että heidän katkera narinansa muuttuu kiinnostavammaksi kun sen laittaa koko kansan näkyville. </p><p>Palatakseni hieman taaksepäin, niin avantgarden ja anarkismin huipentumahan on internet, joka on jo vahvasti vaikuttanut mm. uutistoimitusten tapaan tarkistaa lähteensä aiempaa huolellisemmin. Toisaalta samainen nopeatempoinen verkkouutisointi on tuonut tuon huolimattomuuden ja roiskimisen osaksi uutiskulttuuria. Internetin suurta merkitystä kuvaa erittäin hyvin se että sen vaikutus on jo lähes kaikissa elämänalueissamme. Jos jonain päivänä tapahtuisi niin että internet nykyisessä muodossaan jollain äärimmäisellä keinolla ajettaisiin alas, me emme olisi iloisia vaan kertoisimme sitten tästä ajasta muistoihimme vajoten kuinka hienoa olikaan se kun oli kaikilla netti ja pystyi facebookissa kirjoittelemaan ihan kaikesta, monella kaverilla oli blogikin.&nbsp; </p><div class="field field-type-number-integer field-field-first-published"> <div class="field-items"> <div class="field-item odd"> 0 </div> </div> </div> Minulla on harha. Netissä sille altistuu jatkuvasti. Lisäksi tuo harha voimistuu ja saa yhä radikaalimpia muotoja mitä kauemmin netissä viettää aikaa, etenkin jos ei ymmärrä omaa tilaansa. Nopeasti käykin niin että tylsyys muuttuu sivistysarvojen vaalimiseksi, kapeakatseisuus avaramielisyydeksi, jäykkyys rehellisyydeksi, ilottomuus ja totisuus vakuuuttavat omasta viisaudesta sekä sielullisesta ylevyydestä ja muutosvastarinta kääntyy jollain hämärällä tavalla vastuullisuudeksi. Joskus mietin mikä ihmisiä vaivaa, kunnes tajuan todellisuuden ja ymmärrän ettei netti ole edustava otos kaikista suomalaisista.

Suomalaisella netti-ihmisellä on taipumus sellaiseen ristiriitaan että he ovat toisaalta olevinaan kovin vaatimattomia, mutta käyttäytyvät ikään kuin kaikkien olisi välttämätöntä tietää heidän mielipiteensä. Puhuttaessa jostain tv-ohjelmasta he tulevat kertomaan etteivät seuraa kyseistä ohjelmaa ja se on heistä surkea. Eivätkä he näe mitään ristiriitaa tuon tyyppisissä kommenteissaan. Keskustelun ollessa kirjan, elokuvan, tv-sarjan tai minkä tahansa sisällöstä he hyökkäävät kertomaan oman kielteisen kantansa, jolla tyypillisesti pyritään jonkinlaisen asketismin kautta asettumaan muiden keskustelijoiden yläpuolelle omalla vakavuudella, ilottomuudella ja jäykkyydellä. Tavoitellaan siis mitä ansiottominta arvonnousua. Harvoinpa sitä on luvassakaan, mutta tyypillisesti löytyy joku samanhenkinen joka tulee myöskin kertomaan kuinka häntäkin ärsyttää puheena oleva (tai jokin muu) asia.

Internetin keskusteluja seuraavallakin on nopeasti kohdallaan harha: syntyy vaikutelma että ihmisten enemmistö olisi äärimmäisen kuivia, kielteisesti ajattelevia, jäykkiä snobeja, joiden mielestä maailma oli parhaimmillaan jotakuinkin vuonna 1967-1968 koska aikaa jossa jauhotkin jauhettiin itse myllyssä ja oli kaikki niin idyllistä, ei osata tarkemmin määrittää ja noloa olisi tunnustaakin että koko oma maailmankuva pohjaa Suomi-Filmin kliseisimpään kuvastoon.

Tyypillisesti netissä mesovat eniten ne joilla on paitsi aikaa, myös valtavasti sanottavaa ja hankaluuksia tulla kuulluksi missään muualla. Nämä henkilöt ovat ne joiden kommentit ovat happamia joka asiaan, kaikki on väärin, ennen oli paremmin, mikään ei onnistu ja tulevaisuus on kadotuksessa jo nyt. He ovat tylsiä ihmisiä. Eivätkä he siitä sielullisesta ylevyydestäkään paljoa ymmärrä, jäykkä kielteisyys ja kaiken uuden vastustaminen ovat heille elämäntehtäviä.

Ranskan termi avantgarde tarkoittaa kirjaimellisesti "ennen vartijaa" jolla viitataan rajoja rikkoviin suuntauksiin erilaisessa luovassa työssä. Internetissä on kuitenkin runsaasti vanhan maailman vartijoita, jotka hyvin mielellään pilaavat sinunkin päiväsi kostoksi että olit innoissasi jostain tai löysit jotain mielestäsi jännittävää jonka halusit jakaa kaikkien kanssa. Synkän taustakuoron heistä saa digitaalisesti mumisemaan mille tahansa kielteiselle mielipiteelle, kunhan muistat olla jotain uutta vastaan tai ainakin kirota nykyaikaa, entisaikojen ylistäminenkin on sallittua. Viimeinenhän on kuin tanssiinkutsu siihen kuinka nykyaikana mikään ei ole erityisen hyvin. Näiden henkilöiden harha on kuvitella että heidän katkera narinansa muuttuu kiinnostavammaksi kun sen laittaa koko kansan näkyville.

Palatakseni hieman taaksepäin, niin avantgarden ja anarkismin huipentumahan on internet, joka on jo vahvasti vaikuttanut mm. uutistoimitusten tapaan tarkistaa lähteensä aiempaa huolellisemmin. Toisaalta samainen nopeatempoinen verkkouutisointi on tuonut tuon huolimattomuuden ja roiskimisen osaksi uutiskulttuuria. Internetin suurta merkitystä kuvaa erittäin hyvin se että sen vaikutus on jo lähes kaikissa elämänalueissamme. Jos jonain päivänä tapahtuisi niin että internet nykyisessä muodossaan jollain äärimmäisellä keinolla ajettaisiin alas, me emme olisi iloisia vaan kertoisimme sitten tästä ajasta muistoihimme vajoten kuinka hienoa olikaan se kun oli kaikilla netti ja pystyi facebookissa kirjoittelemaan ihan kaikesta, monella kaverilla oli blogikin. 

]]>
1 http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/159148-terapeuttini-internet#comments Vapaa-aika Asenteet Internet Suomi Väärinymmärrys Fri, 24 Jan 2014 22:38:29 +0000 Ilkka Partanen http://ilikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/vapaa-aika/159148-terapeuttini-internet