Heli Hämäläinen Pro patria et ad gloriam Dei

Kaikki blogit puheenaiheesta Tekoäly

Hawking höpsi multiversumista ja tekoälystä

Fysiikan lait eivät kiellä multiversumia. Mutta siitä ei seuraa multiversumin olemassaloa, niinkuin Hawking väittää, kuvassa M-teoria. Hypoteesi ei ole teoria. 

 

”Viime vuonna Cambridgen yliopiston tekoälykeskuksen avajaisissa puhunut Hawking totesi puheessaan uskovansa, että biologiset aivot eivät merkittävästi poikkea tietokoneaivoista.”

Tuosta käsityksestä on luovuttu jo kauan sitten.

 

Tekoviisaus vai tekoäly?

Tekoäly on nörttimaailman saavutus. Maailmassa joka on täynnä globaaleja ongelmia tarvitaan viisautta. Timo Honkelan rauhankonetta voisi pitää yritelmänä tekoviisaudesta, mutta sen spesifikaatio on sisäisesti kelvoton. 

Pitäisikö ottaa kantaa? Niiniluoto ja valetieto

Ilkka Niiniluoto toistaa kirjassaan ”tulevaisuudentutkija” transhumanisti Kurzweilin näkemyksen singulariteetista (kuva) ottamatta asiaan mitään kantaa. Mooren lakiin perustuva singulariteetti (tietokoneista kehittyy vuoteen 2029 mennessä tietoisia ja ihmistä älykkäämpiä olentoja) on lähes päivittäin mediassa toistettua höpöä. Määrä, tietokoneiden nopeus/muisti, ei voi muuttua laaduksi.  Niiniluoto on höpön vilauttelija...

KYSYMYS:

Aamu-tv höpsii tekoälystä

Ylen Aamu-tv:n uusi  ”jälkikaronka” ei juurikaan  ollut tiedettä, vaan lähes pelkästään teknologiaa, Teslasta tekoälyyn. Ja höpöä tekoälystä: 

”Googlella on kellarit täynnä servereitä, joissa on syväoppimisjärjestelmiä. Ne käyvät läpi meidän valokuvia, viestejä ja hakuja. Luoja tietää, mitä ne oppivat, Häkkinen pohdiskeli.

Kelvoton Turingin testi

Usein siteerattu Turingin testi, kuva, on käsitteellistä roskaa. Testi ei toimi, koska testaaja on jäänyt määrittelemättä. Vähän kuin fyysikko mittaisi suuretta x laitteella, jonka toimintaa ei tunneta.

 

Mitä meistä tulee?

Varastin otsikon Antti Kasviolta, hänen etukäteisarvostelusta Yuval Hararin kirjasta Homo Deus. Sama kysymys nousi taas esiin Juan Enriquezin TED-puheesta Will our kids be a different species? ja erityisesti sen nykyihmisen aivoja käsittelevästä osuudesta. Alla keskeiset kohdat:

Tekoälytutkijan testamentti

Professori Timo Honkelalla välähti tammikuussa 2017. Hänen päähänsä pälkähti ajatus, miten tekoälyä voitaisiin hyödyntää maailmanrauhan hyväksi: ”Ajatus pääsi yllättämään itsenikin kuin puusta päähän putoava omena.”

Nyt yhdeksän kuukautta välähdyksen jälkeen valmiina on jännittävä tietokirja (Timo Honkela: Rauhankone - Tekoälytutkijan testamentti, Gaudeamus 2017). Voiko tiedemiehellä olla jalompaa ja tärkeämpää tutkimusaihetta kuin maailmanrauha?

GO-peli ja yleistysharha

Media on täynnä höpöä tekoälystä. Tekoälyn markkinointi perustuu paljolti yleistysharhaan,  jossa lähtökohtana on erittäin rajallinen heikon tekoälyn sovellus.

Viimeisin harhauttaja on AlphaGo Zero, joka oppii itsenäisesti GO-pelin säännöistä lähtien. Mutta tuota ei voi yleistää (video) mihin tahansa oppimiseen. Säännöt ovat eksaktit ja mahtuvat A-neloselle.

”Data on tekoälyn ruokaa”

Otsikon harhaista metaforaa on toistettu monta kertaa viime päivinä, kuva1. Tuohan tarkoittaa, että data muutetaan paskaksi. 

Toinen harhainen metafora on ”Tekoäly on uusi sähkö”, kuva 2. 

Kognitiotiede ei noussut tieteeksi

 

Ns. kognitiotide syntyi edellisen tekoälyboomin yhteydessä 80-luvulla. HY määrittelee: 

”Lognitiotiede on monitieteinen tieteenala, joka tutkii tietoilmiöitä kuten havaitsemista, oppimista, muistia, ajattelua, kieltä ja käsitteitä, sekä näiden syntymekanismeja. Yhteistä kognitiotieteen tutkimuskohteille on, että niitä voidaan tarkastella tiedon esittämisen ja informaationprosessoinnin näkökulmista.”

Julkaise syötteitä